Nykykeinot eivät riitä ilmastotavoitteisiin

Etanolin ja muiden biopolttoaineiden osuus kasvaa liikenteessä. Kuva: Kari Salonen

Hallituksen energia- ja ilmastostrategian vuoteen 2030 ulottuva perusskenaario kertoo, että nykyisillä toimilla kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteet eivät toteudu.

Liikenteestä, asumisesta ja maataloudesta eli ei-päästökauppasektorista pitäisi vähentää 4–5 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuoteen 2030 mennessä, kun Suomen päästöt ovat nykyisin noin 55 miljoonaa tonnia.

Työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Petteri Kuuva esitteli keskiviikkona ministeriön virkamiesten laatimia toimenpide-ehdotuksia, samoin ehdotuksia ovat tehneet ympäristö-, liikenne- ja viestintä- ja maa- ja metsätalousministeriö.

Sähkön käytöksi skenaariossa arvioidaan olevan 92 terawattituntia (TWh) vuonna 2030, kun se nyt on 83 TWh.

Suurimmat lisätoimet tulevat liikenteeseen, jossa aiotaan lisätä etenkin biopolttoaineiden osuutta. Se tehdään sekoitusvelvollisuutta lisäämällä, joka nostaa samalla polttoaineiden hintaa, koska biopolttoaineet ovat fossiilia kalliimpia.

Liikenteen osuus ei-päästökauppasektorin hiilidioksidipäästöistä on 40 prosenttia ja maatalouden 20 prosenttia.

Maataloudessa päästöt ovat hyvin hajallaan, mutta suurin päästölähde on turvepellot, neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi.

Turvemaita on noin 300 000 hehtaaria ja niiden päästöjä pyritään hillitsemään pitämällä niitä mahdollisimman paljon nurmena sekä säätelemällä vedenkorkeutta.

Turvemaita raivataan pelloksi vuosittain yli tuhat hehtaaria, mutta nämä pellot eivät saa LFA- eikä ympäristötukea.

Maatilojen biokaasuinvestointeja pyritään helpottamaan. Tavoite on, että investointituessa katsottaisiin muitakin hyötyjä kuin vain energiantuotantoa.

Uutista on korjattu torstaina 16.6. kello 10:54: MMM:n edustajana maatalouden tilannetta kommentoi neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila, jonka etunimi oli väärin.