Käännytyslaista syntyi kompromissi
SDP:n enemmistö hyväksyi hallintovaliokunnan pitkään viilatun neuvottelutuloksen. Laki siirtyy perustuslakivaliokunnan käsittelyyn vielä tänään.
Asiasta kertoivat SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen ja puolueen puheenjohtaja Antti Lindtman. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen. Kuva: Emmi KorhonenKäännytyslaiksi kutsutusta rajalaista on löytynyt kompromissi, joka kelpaa SDP:n eduskuntaryhmän selkeälle enemmistölle. Asiasta kertoivat SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen.
SDP:n eduskuntaryhmä on ollut aamusta asti koolla puimassa hallintovaliokunnan lakiesityksestä valmistelemaa mietintöä ja siitä saavutettua neuvottelutulosta. Lindtmanin mukaan kaikki SDP:n ehdot toteutuvat hallintovaliokunnan neuvottelutuloksessa.
SDP on vaatinut, että hallintovaliokunta tekee hallituksen esitykseen muutoksia ja että mietintö käy vielä kertaalleen sen jälkeen perustuslakivaliokunnan tarkastettavana. Varsinkin perustuslakivaliokunnan niin sanotun b-lausunnon tarpeellisuudesta oli Lindtmanin mukaan eniten kitkaa, mutta sekin SDP:n vaatimus siis kompromississa hyväksyttiin.
”Kannatamme tämän neuvottelutuloksen hyväksymistä niin, että hallintovaliokunta voi lähettää sen eteenpäin, ja mikäli perustuslakivaliokunnalta tälle tulee kuittaus, voimme viedä tätä lakia eteenpäin”, Lindtman summasi ryhmän kokouksen jälkeen.
Tuppuraisen mukaan kokouksessa muodostettiin ryhmän yhteinen kanta, jonka mukaisesti SDP:n jäsenet hallintovaliokunnassa toimivat.
”Tämä ei tietenkään kuvaa meidän lopullista äänestyskäyttäytymistämme salissa, vaan se riippuu siitä, miten perustuslakivaliokunta kokonaisuudesta tulee lausumaan”, Tuppurainen sanoi.
Perustuslakivaliokunta on kutsuttu koolle tänään kello 15.30 alkaen. Hallintovaliokunta on jo kokoontunut jatkamaan mietinnön viimeistelyä.
Hallintovaliokunta on viilannut pitkään mietintöä, jonka myötä riittävän moni kansanedustaja voisi hyväksyä lain eduskunnan täysistunnossa. Poikkeuslaki vaatii viiden kuudesosan enemmistön, jotta se saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. SDP on asiassa vaa'ankieliasemassa, sillä puolueen edustajien kannat ovat jakaantuneet.
Enemmistö kansanedustajista vaikuttaisi olevan sillä kannalla, että poikkeuslaki tulisi varmuuden vuoksi säätää kansallisen turvallisuuden perusteella ja myös siksi, että itäraja on ollut pitkään suljettuna.
Kymmenen muiden puolueiden edustajaa voisi ratkaista äänestyksen tuloksen.
Hallituspuolue RKP:stä kansanedustaja Eva Biaudet on kertonut äänestävänsä esitystä vastaan. SDP:stä ainakin puolueen varapuheenjohtaja Nasima Razmyar ja kansanedustajat Elisa Gebhard ja Johan Kvarnström ovat vastustaneet hallituksen esitystä.
Jos kaikki äänestäjät eli 199 edustajaa ovat paikalla, lakiesityksen läpimeno kestää vain 33 vastaan äänestävää kansanedustajaa.
Lakiesitystä vastustavilla vasemmistoliitolla ja vihreillä on yhteensä 24 edustajaa, joten kymmenen muiden puolueiden edustajaa voisi ratkaista äänestyksen tuloksen.
Lain myötä Suomen ei tarvitsisi tilapäisesti ja tietyissä poikkeuksellisissa tilanteissa ottaa ulkorajalla turvapaikkahakemuksia vastaan. Sillä halutaan torjua välineellistettyä maahantuloa.
SDP on punninnut esitystä yhtäältä Venäjän uhan ja kansallisen turvallisuuden näkökulmasta ja toisaalta Suomea sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden ja oikeusvaltion näkökulmasta.
Tuppuraisen mukaan hallituksen esityksessä sellaisenaan ei ollut riittävää oikeusvarmuutta ihmisoikeusnäkökulmasta eikä rajavartijoiden näkökulmasta. Esitykseen tehdyt parannukset eivät hänestä ole kosmeettisia, vaan aitoja parannuksia, joilla minimoidaan ristiriitaa Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.
”Täytyy toivoa, että lakia ei koskaan tarvitse soveltaa.” -Tytti Tuppurainen
Myös perustuslakivaliokunta edellytti esitykseen muutoksia muun muassa turvapaikanhakijoiden valitusoikeuden osalta.
”Täytyy toivoa, että lakia ei koskaan tarvitse soveltaa, vaan se toimii ennaltaehkäisevänä pidäkkeenä Venäjän toiminnalle”, Tuppurainen sanoi.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kävi eilen keskusteluja ainakin SDP:n ja RKP:n kanssa. Lindtmanin mukaan keskustelu oli hyvin suoraa. Hän uskoo kuitenkin, että ratkaisevat loppukeskustelut jouduttiin käymään lopulta hallituksen sisällä sellaisen tuloksen saavuttamiseksi, jonka SDP:kin voi hyväksyä.
”Meillä on rajanaapurina häikäilemätön valtio, joka on valmis käyttämään kaikkia keinoja horjuttaakseen Suomea ja sen turvallisuutta. Se, miten tähän vastataan, on todella herkkä tasapainotilanne. Mikäli perustuslakivaliokunta antaa vihreää valoa, olemme valmiit lakia lopullisesti puoltamaan”, Lindtman sanoi.
Uutista päivitetty 2.7.2024 klo 14.44
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
