Kotimainen viinirypäle hyötyisi lähiruokainnostuksesta
Jussi Sauramo Kyttälän viinitilalla Kokemäellä kasvaa 40 erilaista rypälelajiketta. Kuva: Viestilehtien arkistoKOKEMÄKI
Suomalainen rypäletuotanto sopisi hyvin nykyiseen lähiruokainnostukseen, pohtii kokemäkeläisen Kyttälän viinitilan isäntä Mariusz Swietalski.
”Täällä olisi mahdollisuus kasvattaa luomurypäleitä ja tehdä luomuviinejä. Esimerkiksi Pinot Noir -rypäle on hyvin tautiherkkä, mutta Suomessa se ei sairastu.”
Swietalski kannustaa kokeilemaan rypäleiden viljelyä kasvihuoneessa. Siellä lämpö on tasaisempi kuin avomaalla ja sato kypsyy nopeammin.
Viiniköynnös tarvitsee erityisesti lämpöä ja valoa.
Suomen ilmasto on rypäleille tarpeeksi lämmin etenkin etelä- ja lounaisrannikolla, mutta myös Kaakkois-Suomessa.
Vaikka lumisten talvien voisi kuvitella olevan kuolemaksi viiniköynnöksille, näin ei ole. Päinvastoin lumi antaa kasville hyvän suojan.
”Enemmän haittaa aiheuttavat kevät- ja syyshallat.”
Suomen olosuhteisiin sopii parhaiten niin kutsutut kestävät rypälelajikkeet, kuten Zilga, joka kestää jopa 35 asteen pakkasen. Nämä lajikkeet kestävät hyvin myös tauteja.
Aitoviinilajikkeet kestävät pakkasta enimmillään 20 astetta.
Euroopassa viljeltävät aitoviinilajikkeet ovat herkkiä taudeille, mutta Suomessa taudit eivät vielä ole iskeneet aitoviineihin, Swietalski sanoo.
”Monet Euroopan viinitarhat saattavat olla tautipesäkkeitä.”
Swietalski kannustaa kokeilemaan maukkaita lajikkeita kestävien sijaan.
Ne voivat selvitä, jos talvisuojaus hoidetaan hyvin.
”Suosittelen vaaleista rypäleistä Solarista, koska se on varhainen ja rypäleet makeita. Myös vaaleaa Auroraa kannattaa kokeilla.Se kestää pakkasta 28 astetta ja on varhainen.”
Tummista rypäleistä viinitarhan isäntä suosittelee Marechal Fochia, jota on viljelty menestyksekkäästi Euroopan viileissä maissa.
Lajike on varma, runsassatoinen ja -kasvuinen ja kestää pakkasta 28–30 astetta.
Viiniköynnös tuottaa rypäleitä jo toisena vuotena istutuksesta.
Yhdestä köynnöksestä voi saada rypäleitä useita vuosikymmeniä, mutta 20-30 vuoden jälkeen rypäleiden määrä vähenee.
Viiniköynnökset on hyvä suojata tuhoeläimiltä kuten jäniksiltä, peuroilta ja linnuilta.
Talveksi köynnökset pitää suojata katekankaalla, harsoilla tai havuilla.
”Mitä maukkaampi rypäle, sitä herkempi se on pakkaselle.”
Suomen kesä on yleensä tarpeeksi sateinen, ettei kastelua tarvita.
”Viiniköynnös pitää enemmän kuivuudesta kuin märkyydestä”, Swietalski toteaa.
Viiniköynnös leikataan yleensä kevättalvella.
Swietalski tekee leikkaamisen syystalvella ennen ensimmäisiä pakkasia, koska keväällä lumi ja talvisuojat voivat haitata työtä.
”Jopa 80 prosenttia köynnöksen kesäisestä kasvusta leikataan pois.”
Liian tiheä köynnös ei jaksa tuottaa rypäleitä.
Pelkästään koristeeksi istutettua viiniköynnöstä ei tarvitse leikata.
ELINA HELMANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
