Mitä käy jäljellä oleville lakihankkeille tällä vaalikaudella? Eduskuntaryhmien puheenjohtajat kertovat, miten hallituksen työtä pitäisi priorisoida

Eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat melko niukkasanaisia sen suhteen, miten hallituksen pitäisi asettaa eri lakihankkeita tärkeysjärjestykseen. Kuvassa vasemmalta Antti Lindtman (sd.), Atte Harjanne (vihr.), Eeva Kalli (kesk.), Jussi Saramo (vas.) ja Anders Adlercreutz (r.) Kuva: Rami Marjamäki, Marko Seuranen / Vihreät, Carolina Husu, Sanne Katainen, Hanne Salonen / Eduskunta, Kalle Keskinen

Hallituksen vireillä olevista lakihankkeista pyritään päättämään niin sanotussa varjoviisikossa. Ryhmä siis ratkaisee, mitä lakiesityksiä hallitus tuo tällä vaalikaudella eduskunnan käsiteltäväksi.

Ryhmässä on edustus kaikista hallituspuolueista, ja sitä johtaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.).

Hallituksen syyskuussa hyväksymässä vaalikauden lopun lainsäädäntösuunnitelmassa ovat mukana esimerkiksi lakihankkeet ministereiden karenssista, Nato-jäsenyydestä, yhdenvertaisuuslain muuttamisesta, valmiuslain muuttamisesta, saamelaiskäräjälain muuttamisesta, virvoitusjuomaverosta, eläinten hyvinvointilaki, elintarvikemarkkinalain muuttaminen sekä ilmastolain muuttaminen.

Varjoviisikon on määrä saada työnsä valmiiksi 17. marraskuuta mennessä.

Maaseudun Tulevaisuus kysyi hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, mitä lakihankkeita puolueet pitävät kaikkein tärkeimpinä ja vähiten tärkeimpinä.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo toteaa, että lakihankkeiden kanssa on syytä edetä niin kuin hallitusohjelmassa ja muissa neuvotteluissa on sovittu.

”Yhteistyö ei toimi, jos pyritään poimimaan rusinoita pullasta”, Saramo sanoo.

Jäljellä olevan hallituskauden tärkeimmiksi lakihankkeiksi Saramo linjaa sellaiset, jotka liittyvät veropohjan tilkitsemiseen. Erityisen perusteltuna hän pitää arvonnousuveroa.

”Miljonäärien verovälttelyn salliminen ei ole vastuullista.”

Saramon mielestä hallituksen pitäisi viedä eduskunnan käsittelyyn kaikki lait, jotka sinne vain on mahdollista viedä. Hän kuitenkin toteaa myös, että muutamien teknisten lakien kanssa valmisteluaikataulu saattaa nousta esteeksi.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli on hallituksen työn priorisoinnin kommentoinnin suhteen melko niukkasanainen.

”Tällä kaudella loppusuoran ruuhka on vielä aiemmin totuttua suurempi koronasta ja Venäjän hyökkäyssodasta johtuen, joten priorisointia on tehtävä”, hän sanoo.

Keskustan Kallin mielestä eduskunnalle on jätettävä mahdollisuus käsitellä myös kiireellisiä lakiesityksiä, joita hallitus joutuu mahdollisesti vielä antamaan.

Pääministeripuolue SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ei hänkään ota tarkemmin kantaa siihen, miten hallituksen pitäisi lainsäädäntötyötä priorisoida.

”Pidän tärkeänä, että hallitus vie eteenpäin yhteistä linjaa ja hallituspuolueiden yhdessä sopimia esityksiä julkisen talouden kestävyyden, työllisyyden ja kestävän kasvun sekä oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi vakaasti toimikautensa loppuun saakka”, Lindtman tyytyy sanomaan.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Anders Adlercreutzin mukaan puolue lähtee siitä, että sovitusta pidetään kiinni.

”Mahdollisimman moni lakihanke viedään maaliin. Ministerityöryhmälle pitää nyt antaa neuvottelurauha, jotta he voivat rauhassa tarkastella kokonaisuutta”, hän linjaa.

Jos priorisointia pitää tehdä, on Adlercreutzin mukaan tärkeää ottaa huomioon vaikutukset talouteen ja kilpailukykyyn.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne korostaa hänkin, että sovitut asiat pitäisi viedä maaliin.

”Karsinta on ensisijaista kohdentaa erilaisiin teknisempiin esityksiin”, hän sanoo.