Monille maatiloille on palkattu ulkomaalaisia eläintenhoitajia, sillä suomalaisia ei ole ollut saatavilla – massiivinen osaajapula riepottelee maaseutua

Useilla eläintiloilla on pulaa eläintenhoitajista. Varsinais-Suomessa sijaitsevalla Heikkilän tilalla työskentelee neljä tilapäisen suojelupäätöksen saanutta työntekijää Ukrainasta.  Kuva: Pasi Leino

Hallituksen tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa maahanmuutto nykyisestä määrästä ja kolminkertaistaa koulutusperäinen maahanmuutto. Pyrkimyksenä on, että 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys toteutuu vuoteen 2030 mennessä.

Maaseudulla kärsitään tällä hetkellä arviolta jopa kymmenen tuhannen tekijän puutteesta eri aloilla.

”Työntekijöitä uupuu maatalous-, metsä-, matkailu-, palvelu- ja teollisuusaloilta”, sanoo toimitusjohtaja Riikka Koskinen Töitä Suomesta Oy:sta.

Esimerkiksi metsäalalla tarvitaan lähivuosina tuhansia työntekijöitä kaikille aloille eläköitymisen vuoksi.

Maataloudessa tarvitaan paljon työperäistä maahanmuuttoa, mutta ongelmana on riittämätön rahoitus koulutuksessa ja asenneongelmat.

Varsinais-Suomessa Ruskolla sijaitseva emakkosikala on palkannut ulkomaista työvoimaa, koska suomalaisia eläintenhoitajia ei ole ollut saatavilla.

Heikkilän tilalla työskentelee neljä tilapäisen suojelupäätöksen saanutta työntekijää Ukrainasta, jotka ovat paenneet Venäjän hyökkäyssotaa.

Suojelupäätöksen saaneet voivat työskennellä ilman rajoituksia eli heidän ei tarvitse hakea työntekijän oleskelulupaa.

”Olen hankkinut työntekijät itse omien kontaktien kautta. En tykkää käyttää välitysfirmoja, jotka vetävät rahaa rekrytoinnista. Se ei sovi suomalaiseen ajattelumalliin”, sanoo tilan emäntä Johanna Suokivi.

Suomalaiset työnantajat saattavat tietämättään sotkeutua ihmiskauppaan, jos he hankkivat ulkomailta työntekijöitä välitysfirmojen kautta. Tällöin ulkomaalaiset työntekijät joutuvat maksamaan rekrytointimaksuja päästäkseen Suomeen. Suomen rikoslain mukaan tämä ei ole sallittua.

Näitä välitysfirmoja on erityisesti Ukrainassa.

Ilman maahanmuuttoa työikäinen väestö hupenee Suomessa kymmenillä tuhansilla vuodessa. Työllisten määrä olisi 2000-luvulla laskenut ilman vieraskielistä työvoimaa, selviää työ- ja elinkeinoministeriön esityksestä.

MTK:n koulutusjohtaja Susanna Kumpulaisen mukaan ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa on valmiudet maahanmuuttajien koulutuksen järjestämiseen maataloudessa. Ongelmana on riittämätön rahoitus.

”Maahanmuuttajien kouluttamiseen tarvitaan myös pitkäjänteistä rahoitusta. Nyt se on liian paljon myös hankerahoituksen varassa”, Kumpulainen toteaa.

Merkittävä oppilaitosten rahoittaja on ollut Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus, josta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö, Kumpulainen kertoo.

Työperäisen maahanmuuton lisäämisestä päätettiin jo vuoden 2021 puoliväliriihessä, jolloin linjattiin pitkän linjan tiekartasta. Toimenpiteet ovat voimassa vuoteen 2035.

”Pyritään siihen, että kuntien varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut vastaavat yhteiskunnan tarpeisiin. Yhtenä esimerkkinä on englanninkielisen varhaiskasvatuksen ja koulutuksen tarjonta”, kertoo johtava asiantuntija Petra Lehto Työ- ja elinkeinoministeriön Työvoiman maahanmuutto ja kotouttaminen -yksiköstä.

Keinoja työ- ja koulutusperustaisen maahanmuuton lisäämiseksi ovat myös muun muassa parhaillaan käynnissä olevat oleskelulupien nopeuttaminen, olennaisten osaajaryhmien tunnistaminen Suomen kannalta ja uusi Work in Finland -sivusto. Se on yrityksille ja kansaninvälisille osaajille tarkoitettu paikka, josta voi etsiä rekrytointia Suomeen, Lehto kertoo.

Maysa Havrilyuk ja Anastasiia Karpinsky hoitivat vastasyntyneitä porsaita joulukuun alussa 2022 Heikkilän tilalla. Kuva: PasiLeino