Mika Aaltola arvioi, että maakunnissa on pääkaupunkiseutua paremmat valmiudet Nato-infran kannalta: ”Geopoliittisen argumentin käyttäminen on tavattoman järkevää”
Maakunnissa on Aaltolan mukaan paljon mahdollisuuksia.
Mika Aaltola pitää Itä-Suomen kehittämistä epäonnistuneena. Kuva: Kari SalonenUlkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arvioi, että maakunnissa on pääkaupunkiseutua paremmat valmiudet sotilasliitto Naton vaatiman infrastruktuurin näkökulmasta.
Aaltola toteaa Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, että hän perustaa arvionsa esimerkiksi Pohjois-Suomen lentokenttiin. Hän korostaa, että mahdollisuuksia on muitakin.
”Suomellahan on paljon pohjoisen lentokenttiä, ja sitä kautta meillä on siellä myös lomakeskuksia. Kun on puolustusvoimien tarpeita ollut lentokentille, se on säteillyt myös siviilipuolelle”, Aaltola kommentoi.
Lentokentät ovat tuoneet sotilaallista infrastruktuuria, huoltovarmuutta ja myös liiketoimintamahdollisuuksia.
”Infrastruktuurin kehittäminen on vähän tällainen monikärkiohjus eli siinä voittavat kaikki jotain.”
Lentokenttien lisäksi toinen esimerkki ovat myös pohjoisen ja itäisen Suomen ratayhteydet. Esimerkiksi Itä-Suomessa on suunniteltu ratahankkeita.
”Sinne tarvitaan myös energiaratkaisuja, koska siellä ei energia samalla lailla ole saatavilla kuin muualla Suomessa.”
Ylipäätään olennaista on Aaltolan mukaan se, että sotilaalliset tarpeet, huoltovarmuus ja liiketoiminnallinen infrasruktuuri säteilevät toisiinsa. Näin ollen näiden kehittäminen on järkevää.
”Maakunnissa varmasti mietitään, että se on elämän ja kuoleman kysymys. Nyt siihen tulee hyvä geopoliittinen argumentti.”
Maakunnissa on Aaltolan mukaan paljon mahdollisuuksia. Maan kehittämistä on hänen mukaansa tärkeää tehdä järkevällä tavalla. Aaltola pitää 1990-luvun kasvukeskusideologiaa ja keskinäisriippuvuutta Venäjän kanssa siinä mielessä huonoina ajatuksina, ettei niiden yhteydessä huomioitu lainkaan kansallista turvallisuutta.
”Sehän kehitti Suomea tiettyyn suuntaan, ja vahvisti erityisesti rannikko-Suomea. Keskinäisriippuvuus yhdistettynä tähän ideologiaan johti siihen, että esimerkiksi Itä-Suomea rakennettiin paljon poikkirajallisen liikenteen varaan”, Aaltola analysoi.
Aaltola pitää Itä-Suomen kehittämistä epäonnistuneena.
”Kun puhutaan rajaseudusta, geopoliittisen argumentin käyttäminen on tavattoman järkevää”, hän pohtii.
Nyt kansalliselle turvallisuudelle pitääkin Aaltolan mukaan antaa sille kuuluva arvo. Suomea pitää kehittää nyt hieman uudesta näkökulmasta aiempaan verrattuna.
Käytännön tasolla maksimaalinen hyöty maakunnille saadaan tässä vaiheessa sillä, että vaikkapa energiantuotannon haasteet esimerkiksi Itä-Suomessa pitää ratkaista. Aaltola viittaa näillä haasteilla esimerkiksi puolustusvoimien tutka-asemien tuulivoimalle aiheuttamiin ongelmiin rajaseudulla. Hän kannustaakin yrityksiä ja puolustusvoimia tekemään asiassa yhteistyötä.
”Siinähän on saavutettavissa myös lisäarvoa, ja saattaa olla, että se päättyy kummankin osapuolen kannalta paljon parempaan lopputulemaan. Tuulimyllyissä voi olla tehostetta myös tutkavalvonnalle”, Aaltola arvioi.
Kuten todettua, energiaratkaisujen lisäksi merkitystä on muun muassa ratahankkeilla.
”Ratahankkeiden priorisoiminen geopoliittisesti tarkoittaa sitä, että pohjoisen ratayhteys ja Itä-Suomen ratayhteydet saattavat voittaa sen, että muutama minuutti säästetään Turun ja Helsingin välisellä reitillä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
