Suomalaisia huijataan nyt myös Tinderissä – suomalaisnaisen sai sijoituspuuhiin saksalainen insinööri
Huijauksista tulee aina ilmoittaa pankille ja poliisille, vaikka se tuntuisi kuinka nololta. Uhreista kerätään myös henkilötietoja mahdollisesti muihin tarkoituksiin.
Niko Saxholm on entinen poliisi. Kuva: FinanssialaSuomalaisilta huijattiin vuonna 2022 ainakin 46,5 miljoonaa euroa. He menettivät verkkorikollisiille 32 miljoonaa euroa, ja pankit saivat estettyä 14 miljoonaa euroa.
Valepoliisihuijauksia oli kymmenen, dokumentti- ja rakkaushuijauksia ja sijoitushuijauksia yhdeksän miljoonan euron edestä. Todellisuudessa luvut voivat olla vaikka kolminkertaiset, sanoo Finanssialan johtaja Niko Saxholm. Hän on entinen poliisi ja pankkien entinen turvallisuusjohtaja. Lisäksi on toimitusjohtajahuijauksia viiden miljoonan edestä.
Tuhannesta vastaajasta 90 prosenttia oli törmännyt huijaukseen ja joka kymmenes tullut huijatuksi. Kyselyn tekivät Elisa ja Iro-tutkimus.
”Hälyttävää on, että ihmiset ovat huomanneet antaneet pankkitunnuksensa kalastelun seurauksena, mutta jäävät odottamaan, että menivätköhän ne jonnekin”, Saxholm kertoo.
Joka kymmenes ei tehnyt mitään, 18 prosenttia jäi odottamaan seurauksia ja 28 prosenttia otti yhteyttä pankkiin.
Rahan kalastelijoita liikkuu sosiaalisessa mediassa kuten Facebookissa, Instagramissa ja vaikkapa Tinderissä. Siellä eräs saksalaiseksi insinööriksi esittäytynyt kohtelias mies sai esimerkkinsä ja neuvojensa avulla suomalaisnaisen ostamaan kahdessa viikossa Binancen tilin ja edelleen huijaussivusto Mogeminin kautta kryptovaluuttaa. Ensin tuplaantui satanen, sitten 200 euroa ja edelleen isompiakin summia.
”Alussa näyttää hyvältä, sillä sivustot näyttävät reaaliaikaisesti, kuinka sijoitukset kasvavat. Viestittelyä käydään Whatsappissa ja asiakkaaseen ottaa yhteyttä aidon tuntuinen asiakaspalvelu. Rikolliset laittavat mukaan ensin omaa rahaa, jonka huijattava voi nostaa pois, joten toiminta näyttää luotettavalta.”
Summat kasvavat silmien edessä, mutta kun ihminen haluaa ottaa rahansa pois, alkaa tulla viestejä sijoittamisen aikatauluista, maksettavista veroista ynnä muista, jolloin uhrin pää sekoaa ja hän toimii ohjeiden mukaan.
Esimerkin suomalaisnainen lopetti mukanaolon, ja menetti neljä tuhatta euroa.
”Tämä on kasvava huijaustapa. Uhri lähettää palveluun myös henkilö- ja passitietonsa, ja rikolliset keräävät näin henkilörekisteriä ja voivat hyödyntää sitä johonkin myöhemmin.”
Saxholm kehottaa huijatuksi joutuneita tekemään aina ilmoituksen poliisille ja pankille, vaikka nolous ja häpeä tuntuisivat kuinka suurelta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
