Lukijalta: EU:n Farm to fork -strategia heikentäisi Euroopan ruoantuotantoa
Kehitys on tarpeen ja sitä tapahtuu jatkuvasti, mutta tarvitaan myös harkintaa ja seurauksien punnitsemista, mikä nykyisessä EU-politiikassa valitettavasti usein loistaa poissaolollaan, kirjoittaa David Pettersson.
Ruispelto. Kuvituskuva. Kuva: Kari SalonenPäivän politiikan holtittomuus on joskus melko silmiinpistävää. Tarkoitan tällä Euroopan unionin "vihreää sopimusta" eli green dealiä, joka on EU:n kestävän kehityksen strategia ja johon kuuluu useita eri osia, kuten ilmasto, biologinen monimuotoisuus ja kiertotalous.
Vihreään sopimukseen sisältyy elintarvikejärjestelmien Farm to Fork -strategia, joka pyrkii hyviin tavoitteisiin. Halutaan muun muassa vähentää antibioottien käyttöä elintarviketuotannossa sekä vähentää lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä. Samoja asioita maanviljelijät ovat tavoitelleet jo vuosia.
Wageningenin yliopiston ja tutkimuskeskuksen raportin mukaan Farm to Fork -strategian ehdottamat toimenpiteet saattavat pitkällä aikavälillä vähentää Euroopan elintarviketuotantoa 10–20 prosentilla. Tällöin tuonnin tarve kasvaa ja tulemme entistä riippuvaisemmiksi EU:n ulkopuolisista maista elintarviketuotannon turvaamiseksi.
On perusteltua kyseenalaistaa ruoan kuljetuksen järkevyys Eurooppaan, kun ruokaa tarvitaan toisaalla maissa, joissa kärsitään nälänhätää ja kun vihreän sopimuksen ajatuksena on vähentää ilmastovaikutusta.
Lisäksi maailman väestön arvioidaan kasvavan 3,5 miljardilla ihmisellä vuoteen 2100 mennessä. Siksi emme voi lopettaa elintarviketuotantoa, vaan meidän täytyy kehittää sitä. Se on jatkuvaa työtä, jota ei voi tehdä kädenkäänteessä.
Konservatiivisuus ja perinteisten menetelmien noudattaminen voidaan nostaa esiin positiivisena asiana tässä yhteydessä. Sana on saanut negatiivisen sävyn ja siitä on tullut synonyymi taantumuksellisille, mutta sen takana on ajatus siitä, että perinteinen toimii. Positiivisesti latautuneen, houkuttelevalta kuulostavan "uuden, modernin, liberaalin" takana on ideologioita ja ajatuksia, jotka eivät välttämättä toimi pitkässä juoksussa.
Kehitys on tarpeen ja sitä tapahtuu jatkuvasti, mutta tarvitaan myös harkintaa ja seurauksien punnitsemista, mikä nykyisessä EU-politiikassa valitettavasti usein loistaa poissaolollaan.
David Pettersson
Kristillisdemokraattien 3. varapuheenjohtaja
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
