Ruplan heikkeneminen ei hyydytä Leipurin kasvua itämarkkinoilla
Leipurin Oyj on yksi harvoista suomalaisyrityksistä, joita Venäjän taloustilanne ja ruplan romahdus eivät heiluta. Tänäkin vuonna Leipurin liikevaihto itänaapurissa kasvaa euroissa mitattuna kaksinumeroisella luvulla, toimitusjohtaja Paul Taimitarha kertoo.
Leipurin esitteli tiistaina toimintaansa tiedotusvälineille. Profiilin nostoa tarvitaan, sillä pörssiin listautumista valmisteleva kasvuyritys on yleisölle melko tuntematon.
Tällä hetkellä Leipurin on Aspon sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö. Jatkossa Aspo jää yhtiön vähemmistöomistajaksi.
Itsenäiset leipurit perustivat 1920 Leipurien Tukun tuomaan maahan leivontakelpoista vehnäjauhoa. Yhtiö listautui Helsingin pörssiin 1982, mutta noteeraus päättyi 1991 kasinotalouden valtapelien pyörteissä.
Leipurin toiminta kuitenkin jatkui. 1994 laajennuttiin Viron markkinoille, 1997 Venäjälle. 2005 Leipurin nousi Liettuassa alan johtavaksi toimijaksi yritysoston kautta.
Aspo osti Leipurin-liiketoiminnan 2008, ja sen jälkeen itälaajeneminen on entisestään kiihtynyt. Mukaan ovat tulleet muun muassa Kazakstan ja Valko-Venäjä.
Leipurin palvelee leipomo- ja muuta elintarviketeollisuutta tarjoamalla tuotelupauksensa mukaan kaikki, mitä leipomisessa tarvitaan. Se tarkoittaa paitsi raaka-aineita ja laitteita, myös asiantuntijapalvelua tuotekehityksestä tuotannon ja investointien suunnitteluun.
Osa koneista ja laitteista valmistetaan omalla konepajalla Nastolassa, osa ostetaan muilta valmistajilta.
Palveluvalikoimaa täydentävät koulutus-, asennus- ja huoltopalvelut.
Leipurin liikevaihto oli viime vuonna 136 miljoonaa euroa. Se työllistää 300 henkeä, joista vajaat 100 Suomessa.
Leipurin on markkinajohtaja Suomessa ja Baltiassa. Suomessa se on toiminut kaikkien leipomoalan toimijoiden kumppanina.
Pietarin markkinoilla Leipurin on markkinajohtaja ja Moskovan markkinoilla kakkonen. Venäjällä yrityksen toiminta kattaa maantieteellisesti kaikki alueet, Taimitarha kertoo.
Leipurin suurin vahvuus ovat niin sanotut vaikeat taikinat, Taimitarha kertoo. ”Kuka tahansa osaa leipoa vehnästä, mutta ruis, kaura ja ohra ovat taitolaji.”
Yritys tarjoaa asiakkaille pohjoisille viljalajeille sopivat laitteistot sekä oikeat reseptit.
Koeleipomot ovat Leipurin toiminnan sydän. Niitä on jokaisessa toimintamaassa Puolaa lukuun ottamatta. Venäjällä koeleipomoita on tällä hetkellä neljä, kaikki valtiollisten yliopistojen yhteydessä.
Raaka-aine- tai konetoimittajia yhtiöllä on globaalisti yli 250. Yksi suurimmista kotimaisista toimittajista on Fazer Mylly, Taimitarha kertoo.
Suomalaista ruista, kauraa, ohraa ja maltaita päätyy yhteistyön kautta virolaisiin ja venäläisiin leipomoihin.
Venäjä on leipämarkkinoiden mahdollisuuksien maa, Taimitarha kertoo.
”Venäläiset syövät paljon enemmän leipää kuin suomalaiset. Lisäksi valikoima siellä on laajenemassa. Perinteisestä tumma limppu ja valkoinen polakka -yhdistelmästä ollaan siirtymässä länsimaisen runsaaseen valikoimaan.”
Pietarissa länsimaisen leivän osuus on jo neljänneksen luokkaa, Moskovassa ja Jekaterinburgissa 15–20 prosenttia ja muualla 10 prosenttia kokonaiskulutuksesta.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
