Katsaus: Tästä syystä suomalaiset ja ruotsalaiset maksavat sähköstä eri hinnan

Vaikka Suomi ja Ruotsi ovat tiiviisti kytköksissä siirtoyhteyksillä, maiden sähkön hinnat eivät ole lukittuja toisiinsa. Kuva: Jarno Mela

Vattenfallin tuoreen sähkömarkkinakatsauksen mukaan Suomi ja Ruotsi tuottavat molemmat sähköä nykyisin lähes fossiilivapaasti, mutta maiden sähkömarkkinat toimivat eri tavalla.

Suomen sähkön kokonaiskulutus viime vuonna oli 86 terawattituntia (TWh) ja tuotanto noin 90 TWh. Ruotsissa sähköä kului 134 TWh ja sitä tuotettiin 168 TWh. Ruotsi oli selvä sähkön nettoviejä.

Yksi erottava tekijä on Ruotsin tuotantorakenne ja sähkön säätökyky.

“Ruotsin vahva vesivoima ja laajat varastoaltaat tasoittavat hintavaihteluita ja antavat sähköjärjestelmälle joustoa, jota ei voi täysin korvata millään yksittäisellä teknologialla,” sanoo tiedotteessa Vattenfallin energia-asiantuntija Malkus Lindroos.

Suomessa sähköntuotannon selkärangan muodostavat ydinvoima ja maatuulivoima. Yhdistelmä on laskenut Suomessa sähköntuotannon päästöt mutta lisännyt hintaheilahtelua tunti- ja varttitasolla, koska säätövoimaa on vähemmän kuin Ruotsissa, Vattenfallin tiedotteessa todetaan.

Toinen näkyvä ero ovat sähkön hinta-alueet. Ruotsi on jaettu neljään pohjoiseteläsuuntaiseen hinta-alueeseen (SE1–SE4) pysyvien sähkönsiirron pullonkaulojen vuoksi.

“Suomessa on vain yksi valtakunnallinen hinta-alue. Sähkö on nähty keskeisenä resurssina, jonka hinta on haluttu olevan saman kaikille Suomessa. Kantaverkkoon on investoitu niin, että pullonkaulat ovat harvinaisia ja lyhytaikaisia, eikä alueellisia hintaeroja synny samalla tavalla kuin Ruotsissa,” Lindroos kertoo..

Vaikka Suomi ja Ruotsi ovat tiiviisti kytköksissä siirtoyhteyksillä, maiden sähkön hinnat eivät ole lukittuja toisiinsa. Uusi Aurora Line -siirtoyhteys pienentää hintaeroja ja parantaa toimitusvarmuutta, mutta sää, tuotantorakenne ja paikalliset verkkorajoitteet vaikuttavat yhä hintatasoon.

” Tuulisina hetkinä Suomi on usein sähkön nettoviejä. Kun tuotanto ja Ruotsin tuonti riittävät kattamaan myös viennin Viroon, Suomen hinta asettuu lähelle Ruotsin tasoa. Jos taas kotimainen tuotanto on vähäistä ja tuontikapasiteetti täyttyy, Suomen hinta voi hetkellisesti nousta Viron hintatasolle.”

Erot näkyvät myös kuluttajamarkkinoilla.

Suomessa lyhyet määräaikaiset sopimukset ja pörssisähkön varttihinnoittelu ovat arkipäivää. Kuluttajat seuraavat hintoja tarkasti. Ruotsissa määräaikaiset sopimukset ovat pitkiä ja yleisin pörssisopimus perustuu kuukausikeskihintaan, mikä vaimentaa lyhytkestoisia hintapiikkejä.

“Suomessa kuluttaja näkee hinnanmuutokset lähes reaaliajassa. Ruotsissa rörligt-pörssisähkösopimus tasaa kuluttajan riskiä, mutta samalla siltä puuttuu vahva kulutusta ohjaava vaikutus”, Lindroos sanoo tiedotteessa.