Ahman metsästys aiotaan sallia
Vahinkoa aiheuttavien ahmojen metsästys pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueella aiotaan sallia, maa- ja metsätalousministeriön luonnoksessa ahmakannan hoitosuunnitelmaksi ehdotetaan. Suomessa elää 180–220 ahmaa.
Ähtärin eläinpuisto Ahma Kuva: Markku VuorikariMaa- ja metsätalousministeriön luonnos ahmakannan hoitosuunnitelmaksi lähtee lausunnoille tällä viikolla.
Suomi jaettaisiin kolmeen ahmakannanhoitoalueeseen, jotka ovat pohjoinen ja itäinen poronhoitoalue eli pohjoinen Lappi ja itäraja, muu poronhoitoalue sekä Metsä-Suomi .
Muiden suurpetojen vahinkoja on pystytty ministeriön neuvottelevan virkamiehen Sami Niemen mukaan vähentämään metsästyksen avulla.
Luonnoksen mukaan sallittaisiin ainoastaan rajoitettu, vahinkoa aiheuttavien ahmojen metsästys.
Ahma luokitellaan Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi, mutta se on kuitenkin tasaisesti kasvanut. Suomessa elää 180–220 ahmaa.
Ahmojen aiheuttamat porovahingot ovat kahden viime vuoden aikana ”räjähtäneet käsiin”. Niemen mukaan ne ovat aiheuttaneet tähän mennessä 5,4 miljoonan euron porovahingot eli kaksi kolmannesta kaikista porovahingoista.
Ehdotuksessa esitetään selvitystä, voitaisiinko ahmoja siirtää Lapista Metsä-Suomen kannanhoitoalueelle.
Lisäksi ehdotetaan reviiriperusteista porovahinkojen korvausjärjestelmää, jossa korvaukset perustuvat ahmojen pesintään.
Helsingin yliopiston Ruralia-Instituutin tuoreen suurpetopolitiikan kehittämisarvioinnin mukaan ihmisten pitää tuntea, että ”sudet ovat heidän susiaan”.
”Jos ihmisellä ei ole vaikutusmahdollisuuksia arkensa hallintaan, otetaan laittomat keinot käyttöön. Tämä johtaa susien salakaatoihin. Rangaistukset eivät auta vaan luottamus”, toteaa arvioinnin projektipäällikkö Mari Pohja-Mykrä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
