Pienistä puroista iso virta – vaarantavatko omakotitalojen lämpöpumput sähköjärjestelmän?

Ilmalämpöpumppu säästää sähköä suoraan sähkölämmitykseen verrattuna. Kuva: Markku Vuorikari

Kovina pakkaspäivinä talojen lämmitys vaatii paljon energiaa. Sähkön kulutus ja markkinahinta nousevat jyrkästi.

Suomi tuo silloin Venäjältä ja Ruotsista sähköä sen minkä kaapelit antavat myöten. Huoltovarmuudesta ollaan huolestuneita: Jos tällaisena päivänä jokin kaapeli tai voimalaitos pettää, teho ei riitä.

Lämpöpumppujen yleistymisen on pelätty pahentavan ilmiötä eli nostavan sähkön huipputehon tarvetta. Mutta kuinka paljon?

Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen Sulpun teettämän selvityksen mukaan olemassa olevan pientalokannan kulutus itse asiassa laskee. Uudistaloja rakennetaan kuitenkin jatkuvasti, ja niiden ansiosta pientalojen huipputehon tarve vuoden kylmimpinä hetkinä kasvaa 1–8 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Jos lyhyiden hetkien sijaan tarkastellaan vuoden kylmimpiä viikkoja, Suomen maa- ja ilmalämpöpumppuja käyttävien pientalojen yhteenlaskettu sähkötehon tarve pienentyy 10–17 prosenttia nykyisestä vuoteen 2030 mennessä, uudistalot mukaan luettuna.

Tarkat prosenttiluvut riippuvat pumppujen ja talojen rakentamistahdista sekä siitä, miten lämpöpumppujärjestelmiä mitoitetaan. Huipputehon mukaan mitoittaminen vähentää sähkönkulutuspiikkiä. Alimitoitettu pumppu kuluttaa kovilla pakkasilla sähköä kuin suora sähkölämmitys.

Tehopiikkejä voitaisiin loiventaa tulevaisuudessa hyödyntämällä kysyntäjoustoa. Tämä tarkoittaisi lämpöpumppujen älykästä ohjausta: pumppujen käynti ajoitettaisiin muille kuin suurimman kulutuksen hetkille.

Selvityksen teki konsulttiyhtiö Gaia. Tarkastelussa olivat mukana maalämpöpumput sekä ilma-ilmalämpöpumput olemassa olevassa ja vuoteen 2030 mennessä rakentuvassa pientalokannassa. Tarkastelusta jäivät pois vesi-ilmalämpöpumput, poistoilmalämpöpumput ja teollisuusmittakaavan lämpöpumput.

Tätä nykyä maalämpöpumppu on noin 10 prosentissa pientaloista ja ilmalämpöpumppu 44 prosentissa. Gaian selvityksessä vuonna 2030 maalämpöpumppujen osuus nousisi 24 ja ilmalämpöpumppujen osuus 48 prosenttiin.

Selvitys: Lämpöpumppujen vaikutukset sähkötehon tarpeeseen (pdf)