Yritykset kaunistelevat verojälkeään

”Verojalanjälki on eräänlaista viherpesua. Veromäärä yritetään saada näyttämään suurelta kaikkine palkka-, arvonlisä- ja valmisteveroineen”, sanoo vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme Aalto-yliopistosta.

Niinpä yksityistä Diacor terveyspalvelut -yritystä pyörittävä Helsingin Diakonissalaitos selvitytti terveyspalveluiden neljän suurimman yrityksen maksamien yhteisöverojen määrän.

Balance Consultingin tekemän vertailun tuloksena oli, että pienintä liikevaihtoa tekevä Diacor maksoi liikevaihtoonsa nähden vuosina 2008–12 eniten veroja, 2,3 prosenttia. Liikevaihto oli tänä viitenä vuotena 300 miljoonaa euroa, ja maksetut yhteisöverot seitsemän miljoonaa euroa.

Attendon ja Mehiläisen liikevaihto oli kolmin- tai nelinkertainen, mutta yhteisöveron määrä vain kaksinkertainen.

Myös Terveystalon liikevaihto ylitti miljardin, mutta yhteisöveroa ei kertynyt lainkaan. Se maksetaan liikevoitosta. Jos voittoa ei ole tai se on pienentynyt yritysjärjestelyiden vuoksi, veroa ei peritä.

”Yritykset ovat erilaisia”, Diacorin viestintä- ja yritysvastuujohtaja Esko Heikkinen muotoilee tuloksen. Hän ei sano suoraan, että muut kiertäisivät veroja, mutta:

”Verosuunnittelu on kannattavaa konsulttibisnestä.”

Diacorin viestinä onkin, että kun palveluiden käyttö on kasvussa, niiden käyttäjien, kuten kuntien tulisi kiinnittää huomiota yritysten toimintatapoihin ja viestimiseen ja katsoa myös ilmoitettujen lukujen taakse.

Esimerkiksi Terveystalo kertoo internet-sivuillaan verojalanjälkensä olleen vuonna 2012 yhteensä 71,9 miljoonaa euroa. Mukana ovat kuitenkin myös työntekijöiden palkoista pidätetyt ennakonpidätykset sekä henkilöstöön liittyvät veroluonteiset maksut, kuten lakisääteiset eläkemaksut. Yhteisöverosta ei mainita mitään.

Diacor arvostelee tällaista laskentatapaa, sillä Suomessa jokainen palkansaaja maksaa verot ja työnantaja pakolliset sivukulut.