Moottorikelkkaväylät kaipaavat kuuden miljoonan euron kunnostusta – rahoitus kelkkailijoilta käyttömäärän mukaan?

Moottorikelkkareittien turvallisuuden parantaminen vaatii Metsähallituksen mukaan reittimerkkien ja opasteiden yhtenäistämistä sekä pakollisia koordinaattitolppia, joiden perusteella väylien käyttäjät tietäisivät sijaintinsa. Kuva: Seppo Nykänen

Moottorikelkkaväylät ovat huonossa kunnossa. Korjattavaa on muun muassa silloissa, rummuissa ja muussa infrassa. Metsähallitus arvioi väylästön korjausvelaksi noin kuusi miljoonaa euroa.

Metsähallitus on julkaissut raportin Moottorikelkkailun kehittäminen osana kestävää luontomatkailua. Raportissa väylien ylläpito ehdotetaan rahoitettavaksi käytön mukaan maksettavilla moottorikelkkakohtaisilla väylästönhoitomaksuilla. Ne korvaisivat yrittäjiltä ja harrastajilta aiemmin perityt maksut.

Suunnitelmissa on luoda uusi, keskitetty hallinto- ja rahoitusmalli moottorikelkkaväylien ylläpitoon. Asia vaatii vielä valmistelua ennen kuin ratkeaa, mikä organisaatio ottaisi valtakunnallisen vastuun väylistä.

Uuden toimijan vastuulla olisi myös väyliin liittyvän paikkatietoaineiston ajan tasalle saattaminen.

Hankkeessa laadittiin suunnitelma matkailu- ja asutuskeskukset yhdistävästä pääväylästöstä sekä matkailun ja paikallisten asukkaiden kannalta merkittävästä sivuväylästöstä. Suunnitelma pohjautuu olemassa olevaan väylästöön ja esimerkiksi saamelaisten kotiseutualueella käytännössä kokonaan nykyiseen ura- ja reittiverkostoon.

Reittien turvallisuuden parantaminen vaatii raportin mukaan reittimerkkien ja opasteiden yhtenäistämistä sekä pakollisia koordinaattitolppia, joiden perusteella väylien käyttäjät tietäisivät sijaintinsa.

Myös väyliin liittyviä lupakäytäntöjä tulisi raportin mukaan yksinkertaistaa.

Hanketta rahoittivat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Metsähallitus sekä Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan liitot.