Eduskunnasta pudonnut Janne Sankelo aikoo pitää turvetta esillä kokoomuksen laatiessa hallitusohjelmaa: ”Keskeinen osa energiapalettia”
Maaseudun elinvoimaisuus ei Sankelon mukaan saa riippua seuraavan hallituksen kokoonpanosta.
Janne Sankelo valittiin kokoomuksen kansanedustajaksi vuosina 2011–2015 ja uudelleen vuosina 2019–20213. Kuva: Kimmo HaimiVaasan vaalipiirissä eduskunnasta pudonneisiin lukeutuu kokoomuksen Janne Sankelo Kauhavalta. Hän on varapaikalla 3194 äänen tuloksellaan.
”Kokoomuksen osalta tunnelmat ovat hyvät, omalta osalta voisivat olla paremmatkin. Äänimääräni kasvoi vajaalla kolmellasadalla äänellä aiemmasta, mutta Keski-pohjanmaalla oli henki päällä. Kokkolan äänestäjät veivät loppuvaiheessa Janne Jukkolan ohitte, näinhän tässä kävi”, Sankelo kommentoi tulosta.
Hänen mukaansa tulevan hallituksen keskeisin asia on julkisen talouden kuntoon laittaminen, josta pitää voida sopia tulevien kumppaneiden kanssa.
Puolueensa maaseutupolitiikan verkostoa johtava Sankelo katsoo, ettei maaseudun elinvoimaisuus saa olla seuraavan hallituksen kokoonpanosta riippuvainen asia.
”Näin vahvan valtakirjan saatuaan kokoomuksen tehtävä on huolehtia maaseudun elinkeinojen edellytyksistä.”
Turpeen puolestapuhujana tunnettu Sankelo pitää energiaturpeen käyttöä yhä lähtökohtana, kun ollaan siirtymässä kohti vetyteknologiaa.
Aiotko nostaa turpeen käyttöä esille hallitusohjelman valmistelussa?
”Pitää katsoa ikkunasta ulos, ollaan eurooppalaisessa kriisissä. Nythän puhutaan Euroopan strategisesta autonomiasta, mikä pitää sisällään energiaomavaraisuuden.”
Turpeen asema on hänen mukaansa ollut eri syistä vaikea viime vuosina. Poliittiset päätökset ja energiayhtiöiden tulkinta yleisestä keskustelusta selittävät kotimaisen energiamuodon ahdinkoa.
”Polttoon perustuvia tekniikoita tarvitaan kipeästi edelleen. Näen tässä yhteydessä, että energiaturpeella on keskeinen osa energiapaletissa seuraavina vuosina.”
Kokoomuksen puoluehallitus totesi viime vuoden puoluekokouksessaan, että turpeen nostolle ja poltolle löytyy kokoomuslainen poliittinen tuki, kun lähitalvina joudutaan korvaamaan venäläistä metsähaketta esimerkiksi kotimaisella biomassalla ja turpeella. Turpeen osuus Suomen energiantuotannossa voi lähivuosina kasvaa.
”Suomessa pitää tarvittaessa olla valmius tukea lyhytaikaisesti energialaitoksia, jos turvetta joudutaan polttamaan merkittäviä määriä ja kustannukset muodostuvat kohtuuttomiksi. Lisäksi turpeen huoltovarmuusvarastointi on järjestettävä uudelleen”, puoluehallitus kirjasi.
Turpeen käytön jatkamista ja edistämistä esittivät Pohjanmaan kokoomusnuoret ja Porin kokoomus.
Artikkelin loppuun on lisätty 6.4. klo 9.42 kokoomuksen puoluekokouksen hyväksymä kanta turpeen käytöstä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
