Väitös: Leudot talvet voivat laskea kimalaisten määrää

Torjunta-aineet ja ilmastonmuutos heikentävät kimalaiskantoja, mikä on ruuantuotannolle ja ympäristön monimuotoisuudelle merkittävä uhka. Kuva: Kari Salonen

Turun yliopiston ekologian alan väitöstutkimuksen mukaan kimalaiskuningattaren koko vaikuttaa siihen, miten hyvin se selviää talvehtimisen jälkeen. Suuret kuningattaret selviytyvät pienempiä paremmin. Suuremmat kuningattaret aloittavat muninnan aikaisemmin, ja ne tuottavat enemmän työläisiä.

Kimalaiskannat ovat laskeneet viime vuosikymmenien aikana. Kimalaisten elinympäristöt ovat vähentyneet ja muuttuneet maatalouden muutosten myötä. Esimerkiksi kimalaisten ravinnoksi käyttämien kasvien määrä on vähentynyt.

Myös hyönteismyrkkyjen käyttö häiritsee kimalaisten lisääntymistä. Yksi suurimmista uhkista on kuitenkin ilmastonmuutos.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat leudot talvet vaikuttavat todennäköisesti muun muassa talvehtimisen pituuteen. Myös ravinnonsaanti voi häiriintyä, jos osa kimalaisten ravinnokseen käyttämistä kasveista kukkii liian aikaisin.

Kimalaiset ovat tärkeä pölyttäjäryhmä pohjoisella pallonpuoliskolla. Luonnonympäristössä ne ovat esimerkiksi mustikan pääasiallisia pölyttäjiä.