Ansiotyön ja hoivatyön yhteensovittaminen pakottaa monet omaisistaan huolehtivat vaikeisiin päätöksiin
Jopa satatuhatta suomalaista työikäistä etsii ansiotyön ja omaishoitajan työn yhteensovittamiseen ratkaisuja päivittäin – moninkertainen määrä joutuu painimaan asian kanssa viikoittain, kirjoittavat Matti Mäkelä ja Meeri Virtamo Omaishoitajaliitosta.
Hoivavastuu lähiomaisesta saattaa tulla osaksi työikäisen arkea täysin yllättäen tai hiipimällä vuosien aikana. Ansiotyön ja hoivavastuun yhdistäminen on usein suuri haaste. Kuvituskuva. Kuva: Carolina HusuMonilla työt jatkuvat työpäivän jälkeen ikääntyneiden vanhempien luona. Osalla ne myös alkavat sieltä. Ehkä juuri sinun tai tuttavasi kohdalla? Soittoja pitkin päivää, ravaamista ruokatunneilla, sukkulointia sinne ja tänne. Edes jonkinlaista järjestystä. Ja hyvää arkea. Ja hoitoa.
Tästä päivästä sentään selvittiin – huomisesta ei tiedä. Ehkä joutuu pitämään lomapäivät jo nyt. Tai ottamaan palkatonta vapaata. Kehtaako edes kysyä. Onnellinen se, joka tässä pärjää.
Haaste on siis siinä, miten yhteensovittaa ansiotyö ja läheisen tarvitsema hoiva.
Satatuhatta työikäistä etsii tähän ratkaisuja päivittäin ja lähes puoli miljoonaa viikoittain. Hoivavastuu saattaa rävähtää eteen yhtäkkiä lapsen syntyessä vammautuneena, puolison tai muun läheisen vakavan äkillisen sairastumisen vuoksi tai hiipiä pikkuhiljaa omien vanhempien ikääntyessä.
Moni huolehtii läheisestään myös etäältä, etäomaishoitajana.
Läheistään hoivaavalla työikäisellä tulee olla halutessaan aina mahdollisuus käydä töissä kokoaikaisesti.
Työikäinen, jonka läheinen sairastaa tai muutoin tarvitsee apua ja huolenpitoa, joutuu tekemään vaikeita valintoja. Täytyykö jäädä pois työelämästä? Vai sinnitelläkö ansiotyön ja hoivatyön puristuksessa?
Läheistään hoivaavalla työikäisellä tulee olla halutessaan aina mahdollisuus käydä töissä kokoaikaisesti. Tämän tavoitteen on oltava yhteinen ja kristallinkirkas. Ilman asianmukaisia palveluita ja työelämän joustoja työntekijä saattaa joutua irtisanoutumaan, vaihtamaan työpaikkaa tai jopa jäämään ennenaikaisesti eläkkeelle.
Työpäivän aikana apua tarvitsevalle läheiselle on järjestettävä sopivaa hoitoa yhtä luontevasti kuin sitä on tarjolla pienille lapsille. Hyvinvointialueiden pitää kehittää sosiaali- ja terveyspalveluita vastaamaan työikäisten läheis- ja omaishoitajien sekä työelämän tarpeita.
Hatunnosto heille, jotka tarttuvat tähän asiaan ja kiskaisevat käyntiin paikalliset muutoksen moottorit.
Mahdollisuudet saada työaikajoustoja ja vapaata läheisen hoitoon vaihtelevat työnantajan ja työtehtävien sekä työn luonteen ja toimialankin mukaan.
Kaikkea ei palvelujärjestelmäkään pysty ratkomaan. Usein tarvitaan lähipiirin apua, jotta arki rullaa ja työssäkäynti onnistuu. Liian moni jää kuitenkin yksin vastaamaan läheisensä auttamisesta.
Ylimääräistä kuormitusta saattaa pääasiallisessa vastuussa olevalle aiheuttaa epätasainen vastuunjako hoivasta sisarusten tai muun suvun kesken. Onko lähipiirissäsi keskusteltu näistä vastuunjaoista?
Ratkaisuja tarvitaan työyhteisöissäkin. Mahdollisuudet saada työaikajoustoja ja vapaata läheisen hoitoon vaihtelevat työnantajan ja työtehtävien sekä työn luonteen ja toimialankin mukaan.
Kaikilla työpaikoilla voidaan kuitenkin tehdä jotain. Työyhteisön ymmärtävä asenne ja toimiva keskustelukulttuuri kantavat pitkälle. Kirjatut periaatteet omaishoitoon helpottavat tilanteisiin reagoimista. Noin kymmenesosassa yrityksistä on jo määritelty sitä, miten työntekijä voi käyttää työaikaansa vanhempiensa tai muiden läheistensä omaishoitoon. Ovatko periaatteet selvillä sinun työpaikallasi?
Läheisestä huolehtiminen ja hänen auttamisensa on usein palkitsevaa ja merkityksellistä. Samaan aikaan, mikäli auttaja ei saa tukea hoivavastuun kantamisessa, voivat uhattuina olla hoitajan oma terveys, hyvinvointi, jopa työkyky ja toimeentulo. Lopulta saattaa myös hoidettava henkilö päätyä ympärivuorokautiseen hoitoon kodin ulkopuolelle.
Ilman asianmukaisia palveluita ja työelämän joustoja työntekijä saattaa joutua irtisanoutumaan, vaihtamaan työpaikkaa tai jopa jäämään ennenaikaisesti eläkkeelle.
Vieraillaan vielä lainsäätäjän luona. Ansiotyön, sitovan läheis- ja omaishoidon sekä sosiaaliturvan yhteensovittamiseen tarvitaan parannuksia lainsäädäntöön ja yhteisvastuuta työntekijöiden, työnantajien ja yhteiskunnan kesken.
Vuonna 2022 voimaanastunut säännös työntekijän viiden päivän palkattomasta omaishoitovapaasta kalenterivuodessa tulee saada vähintään kymmenen päivän ja saattohoitotilanteessa 20 päivän mittaiseksi.
Omaishoitovapaan aikainen ansionmenetys on kompensoitava.
Omaishoitajaliiton vuonna 2021 Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä kaksi kolmesta työnantajayrityksestä oli sitä mieltä, että omaishoitoon tarvitaan sairauspäivärahaa vastaava Kela-korvaus.
Uudistuksia on tarpeen tehdä lainsäädäntöön muutenkin, esimerkiksi omaishoitajan eläke- ja työttömyysturvaa pitää vahvistaa ja verotusta keventää. Työikäiset omaishoitajat on otettava huomioon Orpon hallitusohjelmaan kirjatun omaishoitolain uudistuksessa.
Hoivavastuiden lisääntyminen väestön ikääntyessä koskee meitä kaikkia. Vaikka selvä jännite on siinä, halutaanko läheis- ja omaishoitaja työelämään vai hoivavastuuseen, niin ratkaisuja ansiotyön sekä läheis- ja omaishoidon yhteensovittamiseen kyllä löytyy, jos tahtoa on.
Matti Mäkelä
koordinaattori
Meeri Virtamo
suunnittelija
Omaishoitajaliitto
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
