Teknologiateollisuus panee toivonsa työehtosopimuksensa paikallisiin "säätöruuveihin": "Emme lähde esittämään työehtosopimusten avaamista"

"On huolehdittava Suomen kustannuskilpailukyvystä. Useimmilla toimialoilla ei palkankorotuksissa ole vastaavaa paikallisen sopimisen mahdollisuutta kuin Teknologiateollisuuden ja sen sopijaosapuolten työehtosopimuksissa", vertaa Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle. Kuva: Jarno Mela

"Sopimusten avaamista kesken sopimuskauden emme lähde esittämään", vahvistaa Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle Maaseudun Tulevaisuudelle.

"Luotamme niihin työehtosopimuksen 'säätöruuveihin', joita nykyisessä sopimuksessamme onneksi on", Helle viittaa Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden viime talvena tekemään kaksivuotiseen työehtosopimukseen. Useimmilla muilla aloilla sopimuskorotukset ja prosentit on sovittu kiinteiksi.

Teknologiateollisuuden suunnanmuutos on merkittävä, sillä vielä alkusyksystä Helle piti mahdollisena myös keskustelujen aloittamista sopimusten avaamisesta. Tämä olisi myös tes:n puitteissa mahdollista Teollisuusliiton sopimusalojen kanssa. Se ei kuitenkaan onnistu ilman ammattiliittojen suostumusta.

Taustalla väijyvät koronapandemia, sen vaikutukset Teknologiateollisuuden 1 600 jäsenyritykseen, niiden tilauskirjoihin ja kysyntään kotimaassa ja vientimarkkinoilla.

"Silloin alkusyksystä me seurasimme tilanteen kehittymistä. Menisikö se niin pahaksi, että esittäisimme sopimusta avaamista ay-puolen sopimuskumppaneillemme? Vaikka teollisuudessa odotetaan, että vaikeimmat ajat ovat yhä edessäpäin, ne pahimmat skenaariot eivät ole toteutuneet", Helle kertoo.

Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton kaikkiin kahdeksaan työehtosopimukseen sisältyy järjestelmä, jossa palkantarkastukset sovitaan paikallisesti. Keskustelut yritystasolla käydään 15. tammikuuta mennessä.

Vasta, jos paikallisesti yritystasolla ei pystytä sopimaan palkankorotuksista, voimaan astuu tes:n perälautakirjaus. Sen mukaan 1. helmikuuta palkat nousevat yhteensä kaksi prosenttia. Tuo 2,0 prosenttia jakaantuu 1,4 prosentin yleiskorotukseen ja 0,6 prosentin paikallisesti sovittavaan erään.

Teknologiateollisuuden jäsenyrityksissäkin korona on vaikuttanut eri tavoin yrityksiin ja toimialoihin. Siksi yhden koon ratkaisut eivät toimi Helteen mukaan työmarkkinoilla yleisesti, eikä Teknologiateollisuudessakaan. Teknologiateollisuus käsittää konepajateollisuutta, suunnittelua ja konsultointia ja it-alaakin. Toimialojen sisällä on yrityksiä, joilla menee paremmin ja joilla heikommin. Koronatilanne on Helteen mukaan korostanut yritysten välisiä eroja.

Markkinataloudessa tämä on normaalia. Heikoimmin tuottavat yhtiöt karsiutuvat ja vientimarkkinoilla eivät kilpailussa pärjää kuin tehokkaimmat, muuttuviin tilanteisiin sopeutumaan kykenevät yhtiöt.

Koronan myötä Teknologiateollisuuden yleistilanne on heikentynyt.

3,3 prosentin palkankorotukset kahdelle vuodelle sovittiin ja mitoitettiin helmikuussa ennen kuin koronaa oli näkyvissä saati sen vaikutuksista oli tietoa.

Teknologiateollisuus panostaa nyt Helteen sanoin "täysillä" paikallisessa sopimisessa onnistumiseen. Tuleva talvi on hänen mukaansa happotesti järjestelmälle.

Teollisuusliiton, Pro-liiton ja ylempien toimihenkilöiden YTN:ssä on yhdessä ohjeistettu, miten paikallisessa sopimisessa toimitaan

Toissa viikolla jäsenyrityksille lähti Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon ja Teknologiateollisuuden työmarkkinoista vastaavan Minna Helteen allekirjoittama yhteinen kirje. Siinä opastetaan paikalliseen sopimiseen tammikuun palkankorotuksissa.

Alimmillaan sopimuskorotus voi olla nolla, ylärajaa ei ole. Mahdollista on myös lykätä palkankorotusta, sopia ehdoista, joilla se myöhemmin maksetaan.

"Me emme ohjeista, mikä tason on oltava", Helle painottaa.

Paikallisesti yritystasolla käytäneen siis läpi, miltä yrityksen tilauskanta näyttää, mitkä ovat henkilöstön tunnot ja näkemys palkankorotusten ja työtilanteen suhteen.

Ratkaisuja on useita. Työnantajan tavoitteena ei Helteen mukaan ole paikallisessa sopimisessa vain heikentää työehtoja:

"Työehdot joustavat sekä alas- että ylöspäin, tilanteesta riippuen. Näin voidaan selvitä kriisistä, varmistaa uusi asiakas tai parantaa työmotivaatiota."

Paikallisia ratkaisuja ei synny, ellei yhteistyö ja luottamuksen kulttuuri ole yrityksessä kunnossa.