Suomalaiset heittävät hävikissä joka 20. ruokakassin roskiin: "Osa ehtii vanhenemaan avaamattomassa pakkauksessa"

Maa- ja kotitalousnaisten järjestöpäällikkö Helena Velin esittelee pöytää, johon on koottu suomalaisen vuodessa kotonaan hukkaama ruoka. Kuva: Kari Salonen

Jokainen suomalainen heittää vuodessa kotinsa roskiin noin 23 kiloa ruokaa.

Kuluttajien ruokahävikkitutkimuksen mukaan esimerkiksi maitotuotteita, kuten juustoa, biojätteeseen menee 1,3 kiloa.

Jos nestemäistä maitoa arvioidaan lisäksi hukattavan 5 kiloa henkeä kohden, suomalaisten kotonaan pois heittämien maitotuotteiden valmistamiseen kuluisi noin 77,5 miljoonaa kiloa maitoa.

Kun se jaetaan suomalaisen lehmän keskituotoksella, huomataan, että määrän lypsämiseen tarvitaan noin 8 000 lehmää. Se on noin kolme prosenttia Suomen kaikista lypsylehmistä.

Leipää biojätteeseen heitetään 3,8 kiloa. Lihaa, kalaa ja munaa hukataan 2,5 kiloa. Ruokakasseiksi muutettuna roskiin heitetään joka 20. kassi.

Hävikillä on suuret ympäristövaikutukset: Luonnonvarakeskus Luken laskelmien mukaan hukattu ruoka vastaa 100 000 auton ilmastovaikutusta.

Myös hävikin laadulla on väliä.

"Lihalla ja eläinperäisillä tuotteilla on isompi ympäristövaikutus kuin esimerkiksi juureksilla. Eläimiä varten on viljelty rehua ja käytetty paljon vesivaroja", Luken tutkija Kirsi Silvennoinen kertoo.

"Kun niitä heitetään pois, on eläin kuollut turhaan. Lisäksi nämä tuotteet ovat usein kalliimpia eli rahaakin on hukkaantunut."

Ruokatuotteiden ympäristövaikutukset syntyvät suurimmalta osalta tuotannosta, ei niinkään kuljetuksista tai esimerkiksi pakkauksista.

"Ruokahävikin estäminen ja kasvispainotteinen ruokavalio ovat molemmat tärkeitä mietittäessä, miten ruoantuotanto voidaan järjestää kestävästi ja niin että kaikille riittää tuokaa myös tulevaisuudessa", Silvennoinen linjaa.

"Maailman väkiluku kasvaa mutta planeetta ja sen luonnonvarat pysyvät samoina! Tärkeää on jättää myös luonnonvaraisia alueita ja siksikin viljelymaita ei enää voida lisätä."

Tuontituotteiden ekologista jalanjälkeä voi olla vielä vaikeampi arvioida kuin kotimaisten. Suomessa vedenpuute ei ole ongelma, mutta tilanne on kuumissa maissa aivan erilainen.

Esimerkiksi kahvihukkaa on syytä välttää: yhden kahvikupillisen mukana viemäristä lorisee maa- ja kotitalousnaisten mukaan 280 litraa. Sen verran kahvikupillisen tuottamiseen ja valmistukseen kuluu vettä.

Jos joka päivä tulee keitettyä yksi kahvikupillinen liikaa, vuodessa hukkaan kuluu yli 100 000 litraa vettä ja rutkasti muita luonnonvaroja.

Kotitaloudet hukkaavat 30 prosenttia kaikesta hävikistä. Ravitsemuspalveluiden ja teollisuuden osuus on noin 20 prosenttia, kauppa hävittää 18 prosenttia ja alkutuotanto 12 prosenttia.

Jokaisella on siis mahdollisuus vaikuttaa hävikin määrään merkittävästi omassa kodissaan, Maa- ja kotitalousnaisten järjestöpäällikkö Helena Velin painottaa.

"Osa ruuasta ehtii vanhenemaan pakkauksessaan eikä sitä syödä ollenkaan", hän harmittelee.

"Kaupassa kannattaa olla suunnitelmallinen, eikä sinne kannata lähteä nälkäisenä."

Lihan ja kalan käyttö kannattaa suunnitella jo ostettaessa. Jos ruuanlaittoajankohta ei ole tiedossa, raaka-aineet kannattaa pakastaa.

Toisaalta pakastintakin kannattaa pitää silmällä ja syödä sieltä ruuat ennen kuin ne vanhenevat.

Taloudellistakin merkitystä hävikillä on. Luke laskee, että hukkaan heitetyn ruuan arvo on henkilöä kohden noin 125 euroa per vuosi.

Nelihenkisessä perheessä kyseessä on siis noin 500 euron menetys.