Nordea: Asuntohintojen alamäki jatkuu vielä tänä vuonna, nousu alkaa vuoden lopulla

Nordea ennustaa, että yleisin asuntolainojen viitekorko eli 12 kuukauden euribor on tämän vuoden lopussa 3 prosentin tuntumassa, kun se nyt on runsaat 3,7 prosenttia. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa.  

Nordea alentaa asuntohintaennustettaan tälle vuodelle ja ennustaa nyt, että asuntojen hintojen lasku jatkuu vielä tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Vuoden lopulla asuntojen hinnat asettuvat Nordean ennusteen mukaan reilun prosentin alle viime vuoden lopun tason. Hintojen nousu alkaa loivasti vuoden lopulla ja sen odotetaan kiihtyvän ensi vuoden aikana.

Nousu jää aluksi melko vaimeaksi asuntojen runsaan tarjonnan vuoksi. Ylitarjonta omistus- ja vuokra-asunnoista jatkuu pitkälle ensi vuoteen ja pääkaupunkiseudulla vielä sen jälkeenkin.

Koronavuosien tuoma asuntojen hintojen nousu on haihtunut. Koko maan laajuisesti asuntojen hinnat ovat laskeneet vuoden 2012 tasolle, pääkaupunkiseudulla vuoden 2018 tasolle.

Asuntomarkkinoita painavat korkeat korot ja talouden heikentynyt suhdanne. Nordea ennakoi, että Euroopan keskuspankki EKP alkaa laskea ohjauskorkoja kesäkuussa ja alentaa niitä sen jälkeen vielä kaksi kertaa tämän vuoden aikana.

Nordea ennustaa, että yleisin asuntolainojen viitekorko eli 12 kuukauden euribor on tämän vuoden lopussa 3 prosentin tuntumassa, kun se nyt on reilut 3,7 prosenttia. Ensi vuoden lopulla se asettuisi 2,5 prosentin tuntumaan, Nordea arvioi.

Tällä haavaa merkkejä asuntokaupan elpymisestä ei vielä näy, sillä kuluttajien asunnonostoaikeet ovat pysyneet vähäisinä. Kohonneet korot, kuluttajien heikentynyt ostovoima ja viime aikoina kasvanut työttömyys ovat saaneet kuluttajat empimään. Korkojen laskun odotetaan kuitenkin piristävän kaupan näkymiä tänä ja ensi vuonna.

Korkeat korot ovat rokottaneet erityisesti lapsiperheiden taloutta, koska asuntovelat keskittyvät niille. Puolet suomalaisten noin sadan miljardin euron asuntolainoista on lapsiperheillä, vaikka kaikista kotitalouksista vain 15 prosenttia on kahden aikuisen lapsiperheitä.

Koko aikuisväestöstä 30 prosentilla on asuntolainaa, kun kahden aikuisen lapsiperheistä asuntolainaa on 71 prosentilla. Lapsiperheen keskimääräinen asuntovelka on reilut 150  000 euroa koko maassa, mutta pääkaupunkiseudulla lähes 230  000 euroa.

Asuntovelallisen lapsiperheen vuosittaiset lainanhoitomenot ovat nousseet kahdessa vuodessa keskimäärin 2  800 eurolla, kun asuntolainojen keskikorko on noussut reilulla kolmella prosenttiyksiköllä. Kuukaudessa lainanhoitokulut ovat siten nousseet keskimäärin 240 euroa.

Kun otetaan huomioon yleisen inflaation paisuttamat muut menot, lapsiperheillä jää selvästi vähemmän rahaa säästöön kuin vuonna 2021.