Tanskalainen jalkapallotähti oli kuolla kentälle ottelussa Suomea vastaan – tapahtuman seurauksena kymmeniä suomalaisia on voinut pelastua

Tanskan jalkapallomaajoukkueen tähren Christian Eriksenin sydän pysähtyi kesken jalkapallo-ottelun kesäkuussa 2021. Järkyttävä tapahtuma lisäsi tietoisuutta sydänpysähdyksen riskeistä Suomessakin. Eriksen toipui, ja pelaa edelleen ammatikseen. Kuva: Jonathan Nackstrand

Kesäkuun 12. päivänä vuonna 2021 Suomen jalkapallomaajoukkue pelasi historiansa merkittävimpiä pelejä Euroopan-mestaruuskilpailussa isäntämaa Tanskaa vastaan.

Merkittävyytensä sijaan ottelu muistetaan kuitenkin siitä, että kesken ensimmäisen puoliajan tanskalaistähti Christian Eriksen tuupertui sydänpysähdyksen vuoksi nurmen pintaan.

Järkyttävää kuvaa Eriksenin elvyttämisestä näytettiin suorana televisiosta. Tähtipelaaja kuitenkin saatiin tokenemaan, ja Eriksen pelaa edelleen ammatikseen huipputasolla.

Hurjalla tapahtumalla oli yllättäviä seurauksia myös Suomessa, jossa huippu-urheilijan sydämen pysähtyminen kesken ottelun lisäsi tietoisuutta sydänkohtauksen riskeistä.

”Silloin ymmärrettiin, että sydämenpysähdys voi tapahtua kenelle tahansa, myös nuorelle ja hyväkuntoiselle ihmiselle”, Sydänliiton asiantuntija Mari Blek-Vehkaluoto kertoo.

Tapauksen vuoksi vastaaviin tilanteisiin alettiin varautua. Kiinnostus ensiapukursseja kohtaan nousi, ja myös maallikkokäyttöisten sydäniskurien hankinnassa näkyi selvä piikki.

”Toukokuussa 2021 defi.fi palveluun oli rekisteröity noin 4 500 laitetta. Vuoden loppuun mennessä jo tuhat enemmän”, Blek-Vehkaluoto kertoo.

Nykyisellään laitteita löytyy palvelusta jo runsaat 9 000.

Maallikkokäyttöön tarkoitettuja sydäniskureita on Suomessa useita eri malleja. Laitteet neuvovat itse käytöstä suomen kielellä. Kuva: HANNU RAINAMO

Sydäniskurin antama sähköisku voi pysäyttää sydänpysähdyksen saaneen henkilön vaarallisen kammiovärinän, ja palauttaa näin sydämen normaalin lyöntirytmin. Maallikkokäyttöön tarkoitetuissa laitteissa on rintaan tarralla kiinnitettävät elektrodit, joiden kautta virta ohjautuu.

Sydämenpysähdyksestä kärsivän henkilön auttamiseksi sydäniskuria käytetään normaalin painelu-puhalluselvytyksen lisäksi.

Tiedottoman henkilön kohdatessaan tärkeintä onkin ensiksi yrittää herättää hänet ja soittaa hätänumeroon, jos se ei onnistu. Hätäkeskus opastaa painelu-puhalluselvytyksessä.

Ainakaan toistaiseksi hätäkeskus ei kuitenkaan ohjeista käyttämään sydäniskuria, vaikka keskusteluja tästä onkin Blek-Vehkaluodon mukaan käyty. Hän uskoo tilanteen muuttuvan lähitulevaisuudessa.

Sydäniskuria hakemaan tulee lähettää joku muu paikalla olevan henkilö, samalla kuin painelu-puhalluselvytystä jatketaan. Lähimmän sydäniskurin löytää helpoiten 112 Suomi -sovelluksen avulla.

Laitteet opastavat käyttäjäänsä, joten lähtökohtaisesti kuka tahansa osaa käyttää niitä. Laite myös analysoi itse, tarvitseeko sähköiskua antaa. Sydäniskuria käyttämällä ei näin ollen voi aiheuttaa vahinkoa toiselle henkilölle, eikä sen käyttöä siksi tule pelätä.

”Sen lisäksi, että näitä laitteita tarvittaisiin enemmän, on tärkeää että ne löydetään ja että niitä uskalletaan käyttää”, Blek-Vehkaluoto kertoo.

Sydäniskurin käyttö jopa kolminkertaistaa sydämenpysähdyksestä kärsivän henkilön mahdollisuudet selviytyä, Blek-Vehkaluoto sanoo.

Tarkkaa tietoa siitä kuinka usein sydäniskureita käytetään ei ole, sillä mikään taho ei tilastoi sitä.

Kokonaismäärä laitteiden avulla mahdollisesti pelastetuista hengistä liikkuu kuitenkin jo sadoissa, uskoo Blek-Vehkaluoto.

”Joitain vuosia sitten kartoitusta tehtiin, ja luku oli silloin jo kymmeniä. Sen jälkeen myös laitteiden määrä ja tietoisuus on noussut”, hän perustelee.

Osansa sydäniskureiden määrän ja sydäntietoisuuden nousussa on myös Eriksenin tapauksella.