Bio- ja kiertotalous vahvistavat kokonaisturvallisuutta

Bio- ja kiertotalouden innovatiiviset investoinnit parantavat eurooppalaisen teollisuuden pitkän aikavälin kilpailukykyä kestävällä tavalla, kirjoittaja toteaa. Kuvituskuva. Kuva: Carolina Husu

Tasavallan presidentti Alexander Stubb esitteli toukokuun alun Saksan vierailullaan suomalaisen kokonaisturvallisuuden käsitettä, johon kuuluvat huoltovarmuus ja taloudellinen turvallisuus. Bio- ja kiertotalouden vauhdittaminen on ehdottoman tärkeää, jos Eurooppa aikoo vahvistaa omaa kokonaisturvallisuuttaan ja menestyä kiristyvässä geopoliittisessa kilpailussa.

Bio- ja kiertotalous vähentävät riippuvuutta fossiilista raaka-aineista. Biopohjaisilla ratkaisuilla ja kiertotalouden malleilla, kuten uudelleenkäytöllä ja kierrätyksellä, voidaan varmistaa resurssien saatavuus erityisesti poikkeustilanteissa.

Bio- ja kiertotalouden innovatiiviset investoinnit parantavat eurooppalaisen teollisuuden pitkän aikavälin kilpailukykyä kestävällä tavalla. Innovaatioita ja parhaita teknologioita hyödyntämällä Eurooppa voi vastata kansainväliseen kilpailuun, jossa etenkin Yhdysvallat ja Kiina käyttävät valtavia valtiontukia puhtaiden investointien vauhdittamiseen.

EU tunnetaan paremmin sääntelystä kuin kasvupolitiikasta. Nyt onkin viimeinen hetki kääntää katsetta kasvuun ja varmistaa biopohjaisten tuotteiden ja materiaalien käytön taloudelliset edellytykset tasavertaisena muiden raaka-aineiden käytön kanssa.

Bio- ja kiertotalouden vauhdittamisella vähennämme raaka-aineriippuvuuksia muun muassa fossiilisista raaka-aineista sekä muista talousalueista ja edistämme raaka-aineisiin liittyvää kokonaisturvallisuutta.

Erityisen tärkeää on vähentää riippuvuutta strategisesti merkittävistä raaka-aineista, kuten akku- ja puolustusteollisuuden tarvitsemista materiaaleista ja korvata raakaöljy biopohjaisilla raaka-aineilla vihreän kemian tuotteissa.

Kiertotalous luo kasvua ja säästää luontoa. Vastaavasti biotaloudessa kehitetään uusia materiaaleja uusiutuvista raaka-ainelähteistä, esimerkiksi puusta.

Suomella on kaikki edellytykset toimia suunnannäyttäjänä biopohjaisten materiaalien tuottamisessa ja jalostamisessa.

Liiketoiminnan kasvattaminen ja luonnon säästäminen on mahdollista tehdä samaan aikaan. Kestävään kasvuun tähtäävästä bio- ja kiertotaloudesta on jo käytännön kokemusta. Uudet ratkaisut on vain saatava nopeasti markkinoille, ja luonnon raaka-aineiden hyödyntäminen kestävällä tavalla on oltava hyväksyttävää.

Yli puolet koko maailman kansantuotteesta syntyy luontopääoman hyödyntämisestä.

Tekstiiliteollisuudessa on syntymässä puuvillaa korvaavia tuotteita, joiden valmistamisessa suomalainen Spinnova on eturintamassa. Toinen suomalainen, Infinited Fiber Company, puolestaan ratkaisee ympäristöongelmia valmistamalla uusiokuitua tekstiiliteollisuuden jätteestä.

Tekstiilien ohella Suomessa tutkitaan puupohjaisen sellun käyttöä puolustusvälineteollisuudessa ruudin valmistukseen.

Bio- ja kiertotalouden etenemistä hidastavat investointeihin liittyvät epävarmuudet riskeistä ja tuotoista. Jos luontoarvoihin kytkeytyviä vaikutuksia pystyttäisiin paremmin laskemaan, finanssialaa saataisiin tehokkaammin rahoittajaksi. Kehitystyö on kuitenkin hyvässä vauhdissa luontovaikutusten tunnistamiseksi ja laskemiseksi.

EU-komissio suunnittelee biotalousstrategiansa uudelleentarkastelua vuoden 2025 loppuun mennessä. Se avaa yhden mahdollisuuden vaikuttaa siihen, millaisia mekanismeja luonnon arvottamiselle kyetään rakentamaan.

Luontojalanjäljen rinnalla on syytä pohtia huoltovarmuuteen ja kokonaisturvallisuuteen liittyviä taloudellisia arvoja.

Tutkimus- ja kehitystoiminnassa painopistettä kannattaa siirtää siihen, miten uusilla liiketoiminta- ja tuotantomalleilla saadaan vähemmästä enemmän. Kierrättämällä, uudelleen käyttämällä sekä uudenlaisilla tuotannon ja kulutuksen tavoilla pystymme vähentämään materiaalien tarvetta tai korvaamaan nykyisiä materiaaleja uusiutuvilla raaka-aineilla.

Mahdollisuuksia on paljon, kunhan niihin tartutaan. Bio- ja kiertotaloudella pystymme vastaamaan edessä oleviin haasteisiin.

Kirjoittaja on Kiertotalous ja nollahukka -mission johtaja, Business Finland