Kokenut kokkitiimi lähteekisaamaan parhaasta kouluruuasta
Kimmo Haimi Jaana Huuhka häärii keskuskeittiön dieettikeittiössä. Päivittäin valmistetuista noin 10 000 annoksesta jopa 20 prosenttia menee erikoisruokavaliota noudattaville. Taustalla voi olla uskonnollisia syitä tai allergiaa. Kuva: Viestilehtien arkistoKOTKA (MT)
Heidi Gyldénillä, Jaana Huuhkalla ja Sirkka Kervisellä on yhteensä yli 80 vuoden kokemus ruuanlaitosta suurkeittiössä. Maaliskuussa tämä vauhdikas kokkitiimi suuntaa Helsinkiin kisaamaan parhaasta kouluruuasta.
Merikaupungin kolmikko kilpailee menulla, jossa maistuvat lohisoppa, kreikkalainen kasvisvuoka ja chili-kalkkunakastike ohralisukkeella.
”Kisamenun idea syntyi aika helposti. Mietimme suosikkiruokia ja paikallisuutta. Halusimme myös, että reseptit soveltuvat kylmävalmistukseen, joka on käytössä keskuskeittiöllämme”, Huuhka sanoo.
Lohisoppaa Kotkan kouluissa on syöty jo iät ja ajat, ja myös kasvisvuoka on oppilaille tuttua. Muodikas chili-kalkkuna sen sijaan on vasta tulossa ruokalistalle.
Gyldén työskentelee Kyminkartanon koulun keittiössä, kun taas Huuhka ja Kervinen suunnittelevat ja valmistavat ruokia Kymijoen ravintopalvelut Oy:n keskuskeittiössä. Siellä valmistetaan päivittäin 10 000 annosta, joista 6 000 menee kouluihin, muun muassa Kyminkartanoon.
Keskuskeittiö on Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen iso. Valmistusmäärät sulkevat jotkin ruokalajit pois. Esimerkiksi pitsaa tai yksittäispakattuja taco-annoksia ei voida tässä mittakaavassa valmistaa.
Tästä huolimatta Kyminkartanon ruokalan seinällä komeilee oppilaan piirtämä pitsa, jossa lukee: ”Heidin pitsa on parasta, älä koskaan sitä varasta, koska se on parasta! En keksi enempää!”
Suosituimpia ruokia Kotkan kouluissa ovat hernekeitto, puurot, soijamakaronilaatikko ja muut kasvisruuat. Syyskuusta lähtien oppilaille on ollut päivittäina tarjolla kasvisvaihtoehto. Sitä ja luomuruuan lisäämistä on suositeltu valtioneuvoston periaatepäätöksessä.
Uutuutena ovat myös sydänliiton hyväksymät reseptit, joissa suositaan terveellisiä rasvoja ja käytetään maltillisesti suolaa.
Verilettuja, kanaviillokkia, tai tillilihaa kouluissa ei enää syödä. Maanantaina listalla oli broilericurrykastiketta ja vaihtoehtona soija-ananaskastiketta ohralisukkeella.
Lapset saavat itse annostella ruokansa, jolloin he oppivat syömään nälkänsä mukaisesti.
Opettavaisia ovat myös erilaiset teemaviikot, kuten ilmastoviikko, jolloin ei syödä naudanlihaa, suositaan lähellä tuotettuja ruokia ja salaattipöydässä on kauden kasviksia.
Vuoden aikana ruokalistalla kiertää jopa sata erilaista ruokalajia.
Yhden koululaisen ruoka-annoksen aineksiin on päivittäin käytettävissä 70 senttiä.
”Sillä hinnalla ei voi mitään sisäfileetä ostaa”, Huuhka toteaa.
Kotkassa koulujen ruokalistat laaditaan kuudeksi viikoksi kerrallaan, jolloin keskihinta ratkaisee. Puuropäivinä säästyy rahaa, jota voidaan käyttää toisina päivinä liharuokiin.
Yhtiö kilpailuttaa elintarvikehankinnat, joten pientuottajat eivät kilpailussa pärjää. Harvalla on myöskään tarjota tarpeeksi suuria eriä esikäsiteltyjä tuotteita. Keskuskeittiöllä ei juureksia kuorita, vaan kaikki tulee jalostettuina komponentteina, kuten keittiön väki sanoo.
Kotimaisia tuotteita hyödynnetään kuulemma niin paljon kuin on mahdollista. Toimitusvaikeuksien vuoksi joudutaan joskus tilaamaan muun muassa ulkomaista pakastejauhelihaa. Perunat sekä riisin korvaava ohra ovat kotimaisia.
Parempaa kouluruokaa -kilpailuun lähtee tiimin lisäksi Kyminkartanon koulusta 18 oppilaan kannustusjoukko.
Tuomareiksi on valittu joukko lapsia, opettajia, keittiöammattilaisia ja päättäjiä. Kuhunkin kisa-annokseen saa käyttää euron verran rahaa.
Kotkan kilpakumppanit tulevat Tampereelta, Kemiönsaaresta, Kirkkonummelta ja Korpilahdelta.
Ensimmäistä kertaa järjestettävällä kouluruokakilpailulla halutaan muistuttaa, kuinka harvinaislaatuinen ilmiö kouluruokailu on.
Suomi ja Ruotsi ovat ainoita maita maailmassa, joissa yhteiskunta tarjoaa maksuttoman kouluruokailun.
KATJA KOLJONEN
Kouluruokakilpailun finaali
Gastro-messuilla Helsingissä 16.3. klo 10–13.30. Lisätiedot:
www.parempaakouluruokaa.fi
Kisamenun idea syntyi aika
helposti. Mietimme
suosikkiruokia ja paikallisuutta.
JAANA HUUHKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
