Analyysi: Työn tuottavuus ratkaisee Suomen pärjäämisen — ja vihdoin näyttää paremmalta

Paperiteollisuudessa tuhoutui pysyvästi suuri määrä työpaikkoja finanssikriisin jälkeen. Arkistokuva on Metsä Boardin Takon kartonkitehtaalta Tampereelta, jossa puunjalostus alkoi jo vuonna 1865.  Kuva: Kari Salonen

Tuottavuuskehitys matasi Suomessa vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen pidempään kuin useimmissa muissa kehittyneissä teollisuusmaissa.

Kun yritysten kannattavuus on nyt vihdoin tukevassa kasvussa ja työn tuottavuus ainakin aiempaa paremmassa jamassa, on tärkeää ymmärtää, mistä vuosien ankea kehitys oikein johtui.

Suomen kaltaiselle ulkomaankauppaa käyvälle pienelle avotaloudelle kustannuskilpailukyky on tärkeää lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä olennaisinta on työn tuottavuus.

Valtiovarainministeriön alainen tuottavuuslautakunta julkisti vuoden 2022 raportin syyskuun lopussa. Otsikko kuului: ”Palkat ja kilpailukyky tuottavuuden varassa — miten tuottavuuskasvua voidaan edistää?”

Tuottavuus tarkoittaa tuotantoa tai arvonlisää työtuntia kohti. Työn tuottavuuteen vaikuttavat sekä palkansaajat että yrittäjät.

Julkistettu raportti on lautakunnan neljäs. Se tarkastelee Suomen poikkeuksellisen hitaan tuottavuuskasvun syitä, voimavarojen kohdentumista, kustannuskilpailukyvyn ja ansioiden kehitystä sekä innovaatiopolitiikkaa.

Finanssikiriisin ohella Suomen taloutta kolhi pari muutakin sokkia.

Elektroniikkateollisuudesta hävisi Nokian ja sen alihankkijoiden mukana vuosina 2008—2015 korkean teknologian ja hyvän tuottavuuden työpaikkoja. Lisäksi korkean arvonlisän paperituotteiden kysyntä väheni maailmanlaajuisesti.

Suomessa tuhoutui pysyvästi suuri määrä työpaikkoja, joissa aikaisemmin syntyi paljon arvonlisäystä työtuntia kohti.

Kolmanneksi teollisuuden kustannuskilpailukyky rapautui ja kannattavuus romahti. Suomen tavaraviennin määrä palasi vasta vuonna 2021 samaan mitä se oli vuonna 2008 — lukuun ottamatta elektroniikka- ja paperiteollisuutta.

Heikko kannattavuus ja kustannuskilpailukyky johtivat vähäisiin investointeihin. Sekin hidasti tuottavuuskasvun palautumista.

Neljäs seikka, joka heikentää edelleen tuottavuutta ja kasvua, on voimavarojen huono kohdentuminen. Suomessa yritykset näyttävät toimivan vähäisemmällä työpanoksella, kuin mihin voiton tavoittelu viittaisi. Syyt raportin mukaan: osaavan työvoiman saatavuus, kitkat työmarkkinoilla tai työllistämiseen liittyvät riskit.

Monet yritykset näyttävät lisäksi toimivan liian pääomaintensiivisesti.

Entä tilanne tänään? Työllisyys on ennätyksellisen korkealla. Yksikkötyökustannukset ovat nousseet kilpailijamaissa enemmän kuin Suomessa. Suomen hintakilpailukyky on suhteellisesti parantunut.

Palkkojen nousu on edelleen hitaampaa kuin verrokkimaissa. 8,3 prosenttiin lokakuussa kiihtynyt inflaatio syö kuitenkin kuluttajien ostovoimaa.

Työn tuottavuuden kasvu puolestaan on koko taloudessa ollut vuodesta 2015 lähtien suunnilleen yhtä nopeaa kuin verrokkimaissa.

Työmarkkinoilla neuvotellaan parhaillaan palkankorotuksista teknologiateollisuus edellä.

Viime kädessä syntyvän palkkaratkaisun kestävyyden ja työllisyyden testaa lähivuosien työn tuottavuuskehitys. Näin on myös kunta-alalla, jonka palkat vientiteollisuuteen kytkettynä nousevat palkkaohjelman perusteella teollisuuttakin rivakammin.

Tuottavuuslautakunnan jäsen ja tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta on optimistinen: työn tuottavuus kehittyy seuraavan kymmenen vuoden jakson aikana nopeammin kuin esimerkiksi Ruotsin tai Yhdysvaltojen.

Mikä voisi mennä pieleen?

Tuottavuutta voidaan edistää innovaatiopolitiikalla. Julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen ennakoimattomuus on yksi Suomen TKI-järjestelmän (tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoiminta) keskeisistä heikkouksista.

Yritysten innovointi ja muiden yritysten parhaiden käytäntöjen imitointi ovat kaikki tutkimus- ja kehitystoimintaa.

Uusien korkean tuottavuuden työpaikkojen luomiseen menee aikaa 3—5 vuotta ja kasvavan liiketoimintamallin löytämiseen 5—10 vuotta.

Olemme toivottavasti tämän aikakauden alussa, vaikka talvitaantuma, energiapula ja nouseva inflaatio kuinka näyttäisivät uhkaavan.

.