Keskustan puheenjohtaja Saarikko: Hallitus on tehnyt neljä isoa virhettä

Annika Saarikko näkee pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen talouspolitiikassa neljä isoa virhettä.  Kuva: Jarno Mela

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko pitää Orpon hallituksen kehysriihen valmistautumista poikkeuksellisena.

”Ihmisten elämisen kustannuksia arjessa ei ole saatu pienennettyä, vaikka vaaleissa niin hallituspuolueet lupasivat”, Saarikko kirjoittaa. ”Myöskään velkaantuminen ei ole loppumassa, toisin kuin vaaleissa luvattiin.”

Orpon ohjelman kivijalat ovat Saarikon mukaan murenemassa. ”Ensinnäkin, reilu puoli vuotta sitten kirjoitetussa paperissa hallitus uskotteli itselleen, ettei talouden vakavan tilanteen korjaamiseksi tarvita verotuksen kiristyviä toimia”, Saarikko pohtii.

”Tämä siitä huolimatta, että verotulot valtion kassaan ovat romahamassa suhteessa bruttokansantuotteeseen miljardeilla lähivuosina muun muassa fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisen vuoksi.”

Sote-kustannuksista hallituksen on Saarikon mukaan turha syyttää hyvinvointialueita. ”Uudistus oli välttämätön ja sen malli vihdoin perustuslaillisesti kestävä. Viime vaalikauden lainsäädäntö oli pohja, jota hallituksen pitäisi nyt parantaa, ei heikentää.

”Mikä tahansa uusi rakenne palveluiden hallinnossa olisi aluksi työläs ja lisäisi kustannuksia. Millä tahansa rakenteella palveluiden kustannukset kasvavat, kun haluamme hoitaa ikäihmisemme hyvin. Yhteinen virheemme on se, ettei uutta sotea tehty ajallaan jo vuosia sitten.”

Kolmantena hallitusohjelman ongelmana Saarikko nostaa esiin valtavat odotukset työmarkkinoiden uudistamisen vaikutuksista työllisyyteen.

Orpon-Purran hallitus sai käsiinsä Suomen, jossa työllisyys oli ennätyskorkealla. Nyt tilanne heikkenee, Saarikko kirjoittaa.

Lakkoaalto kärjistää tilannetta entisestään eikä yhtään työelämää muuttavaa lakia ole vielä hyväksytty.

”Pahimmillaan lakkoilu sekä hallituksen haluttomuus sopia ja tästä johtuva epävarmuus vaarantavat myös Suomessa ja Suomeen suunnitteilla olevat, työpaikkoja luovat investoinnit.”

Parin miljardin potti julkiseen talouteen työllisyyden kohenemisena antaa vielä hyvän tovin odotuttaa itseään, Saarikko huomauttaa.

Työllisyyden hoitamisessa hallitus ripustautuu taloudellisiin kannusteisiin. Uudistamista tarvitaan, mutta muut työllistymisen esteet kuten riittämätön ammattitaito, terveysongelmat ja kohtaanto-ongelmat jäävät huomiotta. Tähän talouspolitiikan arviointineuvosto on myös kiinnittänyt huomiota.

Suurin huoli Keskustan puheenjohtajalla liittyy kuitenkin talouden kasvun puuttumiseen.

Työttömiä on jo 300 000 ja maassa on menossa konkurssiaalto. Talouden kasvua ei ole eikä näy. Vakavin tilanne on rakentamisessa, mutta myös teollisuus ja vienti sakkaavat. Lomautus- ja irtisanomisilmoituksia tulee yhä useammalta alalta.

Saarikon mukaan on myönteistä, että hallituksen huhtikuun kehysriiheen valmistellaan talouden kasvupaketti, kuten pääministeri Petteri Orpo on todennut.

Keskusta esittää edelleen, että hallitus luopuu niin sanotun Turun tunnin junan pääomittamisesta ja käyttää ne rahat – noin puoli miljardia euroa – suhdannepakettiin, jolla turvattaisiin etenkin rakennusalan työpaikkoja kautta Suomen ja alan yritysten pystyssä pysymistä vaikeiden aikojen yli.

Saarikon mukaan suhdannepaketilla saataisiin nopeasti liikkeelle työllistäviä tie-, homekoulu- ja muita korjaus- ja rakentamishankkeita koko maassa. Myös kuljetusalan ja vientiteollisuuden kilpailukykyä vahvistava ammattidiesel tulee toteuttaa pian.

Talouden kasvun vauhdittamiseksi ja investointien houkuttelemiseksi Saarikko olisi myös valmis toteuttamaan Elinkeinoelämän Keskusliiton esittämän yhteisöveron väliaikaisen poistamisen – kuitenkin niin, että veroporkkanaa pilotoitaisiin itäisen Suomen erityistalousalueena sekä laajennettuna koskemaan ulkomaisten investointien lisäksi myös kotimaisia. Siellä tilanne on vaikein.

”Kaikki kivet pitää nyt nopeasti kääntää, jotta Suomen suuntaa saadaan muutettua.”