HkScanilla takanaan vaikea vuosi – "Ruotsi oli pettymys"

Ison lihatalon heikkoutena on kannattavuuden lisäksi muun muassa pienten ja paikallisten toimijoiden vahvistuva asema. "Kaikki suuri on nykyään pahasta", uusi toimitusjohtaja Jari Latvanen summaa. Kuva: Jukka Pasonen

HkScanilla ei ole takanaan vuosista kaikkein suotuisin. On pakko todeta haasteiden jatkuvan, toteaa toimitusjohtajan sijainen Aki Laiho HkScanin osavuosikatsauksessa.

Otsikoissa on pyörinyt sianlihan ylitarjonta, mutta lihatalon varsinainen haaste häämöttää rajan takana. "Suurimman markkina-alueemme, Ruotsin, suoritus oli pettymys", Laiho summaa. Taustalla ovat alhaisemmat myyntimäärät, naudanlihan korkeammat hankintahinnat sekä naudanlihan niukkuus Ruotsissa. Myös sian hankintahinnat ovat nousseet naapurimaassa.

Talousjohtaja Tuomo Valkosen mukaan Ruotsi on suurin yksittäinen tulosvaroituksen syy, vaikka suurimmat katastrofivuodet näyttävätkin olevan takanapäin. Kolmas kvartaali on HkScanin ensimmäinen, jolloin tulos oli viime vuoden vastaavaa kvartaalia parempi.

Taustalla on myös tiukka hintakilpailu vähittäiskaupassa: lihaa kaupitellaan Euroopassa huokeaan hintaan. HkScanin henkilöstö pienenee tänä vuonna, mutta se ei riitä kompensoimaan laskua.

Uunituore toimitusjohtaja Jari Latvanen astui maanantaina hetteikköisessä maastossa tarpovan lihatalon johtoon. Muun muassa Stora Enson johtoryhmän jäsenenä toiminut Latvanen on nähnyt urallaan ruoka-alaa monesta näkökulmasta: Pakasteita Finduksella, maitotölkkejä Stora Ensolla, kaakaopeltoja Nestléllä ja kahvia Zoegas Coffee Ltd:ssä.

Latvanen painottaa tuotantoketjussa läpinäkyvyyttä. Hän pitää HkScanin vahvuutena korkealaatuista raaka-ainetta – pohjoismaissa tuotettua lihaa. Myös Kiinassa vaikuttaneen Latvasen mukaan Pohjolassa ei ihan edes ymmärretä, miten arvokas asia laatu ja puhtaus on. Vahvuutena on myös koko: Koska HkScan on Pohjoisen Euroopan suurin toimija, sillä on ilmeisiä skaalaetuja.

Eläintaudit ja huoli punaisen lihan vaikutuksesta ympäristöön ja terveyteen ovat ongelmia, johon isossa lihatalossa aiotaan pureutua jämäkästi. Asiakasta aiotaan kuunnella tarkasti ja pitää maku ykkössijalla. Latvanen kuitenkin tiedostaa, että asiakkaiden kulutuskäyttäytymisen seuraaminen on kimuranttia: "Ruotsissa kuluttajat olivat sitä mieltä, että he eivät osta mikroaterioita. Silti möimme Findukselta 20 miljoonaa mikroateriaa vuodessa."

Hän uskoo, että esimerkiksi erilaistumisen avulla HkScanilla on hyvät edellytykset onnistua. Premium-henkeä viljellään jo uutuustuotteissa, kuten HkScanin artesaanimakkaroissa. "Jos vedestä saadaan premium-tuote, ei ole syytä miksemme mekin siihen pystyisi."

HkScanin vuoteen kuuluu myös kirkkaita valopilkkuja. Erityisenä onnistumisena HkScan pitää markkina-asemansa kasvua, joka on tapahtunut hintapaineesta huolimatta. Naudanlihan saatavuuskin parantuu Ruotsissa 3–5 prosentilla uuden rahtiteurastussopimuksen ansiosta. HkScan Sweden AB on solminut rahtiteurastussopimuksen Ello i Lammhult AB:n kanssa.

Sianlihan tarjonnassa tasapaino on suurin piirtein saavutettu. Elävien porsaiden vienti Puolaan jatkuu kuitenkin yhä. Yhtiö on myös investoinut Rauman siipikarjantuotantolaitokseen. Se on määrä ottaa käyttöön ensi syksynä. Lisäksi Puolaan on suunnitteilla pekonituotantolaitos.