Hehkuva teräsrulla SSAB:n Raahen tehtaalla. Kuva: Tero Pajukallio
Maankäytön päästöt ovat terästehdasta kimurantimpi ongelma – Hallitus teki hallaa poistamalla turvemaiden vettämistuen
Maankäytön päästöt voivat tulla Suomelle kalliiksi ja aiheuttaa mainehaittaa. Asiantuntija näkee ratkaisun avaimet hakkuissa ja turvemailla.
Sekä Raahen (kuvassa) että Luulajan terästehtailla tuotetaan tällä hetkellä terästä hiililämmitteisissä masuuneissa. Pian Luulajan yksikkö saa tilalle sähköllä toimivan valokaariuunin. Kuva: undefinedSSAB:n terästehdas Raahessa aiheuttaa noin seitsemän prosenttia koko Suomen ilmastopäästöistä.
Pettymys olikin suuri, kun SSAB ilmoitti taannoin remontoivansa lähivuosina hiilivapaaksi Raahen terästehtaan sijaan yhtiön Luulajassa sijaitsevan tehtaan. Se saa sähköllä toimivan valokaariuunin.
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, Suomen ympäristökeskuksen yksikönjohtaja Jyri Seppälä kertoo, että Raahen tehtaan investoinnin kariutuminen voi hankaloittaa Suomen pyrkimystä hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä, ellei tehtaan päästöjä vähennetä sitä ennen.
”Tavoite voi vaikeutua, muttei ole mahdoton”, Seppälä toteaa ja huomauttaa, ettei Luulajan investointi poissulje mahdollisuutta investoida myös Raahen tehtaaseen ennen vuotta 2035.
Raahen tehtaan päästöt olivat vuonna 2023 noin 3,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina. Vertailun vuoksi henkilöautoliikenteen päästöt ovat noin 4,7 miljoonaa tonnia.
Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaan päästöjemme pitäisi puolittua runsaassa vuosikymmenessä noin 21 miljoonaan tonniin ja vastaavasti hiilinielun tulisi olla -21 miljoonaa tonnia. Matkaa on vielä, sillä viime vuosina Suomen kokonaispäästöt ovat olleet 45 miljoonan tonnin luokkaa, hiilinielut huomioiden.
Energiantuotannon ja teollisuuden puhdistuessa Suomen on mahdollista saavuttaa päästötavoitteet ja kiriä niiden ylikin, mikäli Raahen tehdas supistaa päästöjään 1–2 miljoonan tonnin verran.
Lisäksi Suomen toiseksi suurin yksittäinen päästölähde, Nesteen Porvoon tehdas, suunnittelee raakaöljyn jalostuksen lopettamista, jolloin tehtaasta tulisi hiilineutraali. Tällä hetkellä sen vuosipäästöt ovat 2,5 miljoonaa tonnia.
Liikenteen sähköistymistä ja luopumista fossiilisista polttoaineista tulisi vauhdittaa.
Kokonaispäästöihin lasketaan myös taakanjakosektorin päästöt, jotka koostuvat liikenteestä, maataloudesta, jätehuollosta sekä pienimuotoisesta teollisuudesta ja energiantuotannosta.
Suomen taakanjakosektorin päästöt pitäisi puolittaa nykyisestä tasosta noin 13 miljoonaan tonniin vuoteen 2035 mennessä. Näillä näkymin Suomi on jäämässä jälkeen EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteesta.
Seppälä kaipaa hallitukselta korjausliikkeitä, kun ilmastosuunnitelmia päivitetään tänä vuonna. Liikenteen sähköistymistä ja luopumista fossiilisista polttoaineista tulisi vauhdittaa.
”Lopputulos riippuu paljolti siitä, minkälaiseksi hakkuut asettuvat tänä ja ensi vuonna.” Jyri Seppälä
Tilanne on kaikkein ongelmallisin maankäytössä. Vuonna 2022 maankäyttösektori oli päästölähde, vaikka sen pitäisi olla nettonielu.
Suomelle uhkaa muodostua niin sanottua nieluvelkaa 10–50 miljoonan tonnin edestä verrattuna vuosien 2021–2025 EU-tavoitteeseen.
”Lopputulos riippuu paljolti siitä, minkälaiseksi hakkuut asettuvat tänä ja ensi vuonna”, Seppälä sanoo.
Luonnonvarakeskuksen (Luken) kasvihuonekaasuinventaarion mukaan miljoonan kuution runkopuuhakkuut heikentävät nielua 1,5 miljoonaa tonnia. Raahen terästehtaan nykyiset päästöt kurottaisiin kiinni vähentämällä hakkuita alle kolmella miljoonalla kuutiolla.
Kokonaishakkuut ovat vaihdelleet viime vuosina 69–76 miljoonan kuution välillä.
Viime vuosien maankäytöstä koitunutta hiilivelkaa voidaan yrittää kuitata ostamalla nieluyksiköitä muilta jäsenmailta, mutta Seppälän mukaan ne luultavasti kallistuvat, eikä saatavuudesta ole takeita. Lisäksi kulut lankeavat veronmaksajille.
EU:n jäsenmailleen antamat maankäytön päästötavoitteet ja niiden lipeämisestä aiheutuvat sanktiot täsmentyvät lähivuosina.
”Turvepeltojen vettämiset ja kosteikkoviljelyt ovat edullisia päästövähennystoimia.” Jyri Seppälä
Seppälän mukaan Suomen on syytä parantaa nettonielujaan reippaasti ja vähennettävä maankäytön päästöjä.
Tärkeimpiä toimia ovat metsäkadon ehkäisy esimerkiksi maankäyttömaksulla sekä turvepeltojen vettäminen ja kosteikkoviljely. Vastoin ilmastoasiantuntijoiden suosituksia hallitus veti pois turvepeltojen kosteikkotuen, joka olisi kannustanut viljelijöitä vähentämään päästöjä.
Nyt metsien raivaus peltojen ja rakentamisen tieltä aiheuttaa liki kolmen miljoonan tonnin ilmastopäästöt vuodessa. Suopelloilta kasvihuonekaasuja haihtuu peräti seitsemän miljoonaa tonnia vuodessa.
”Turvepeltojen vettämiset ja kosteikkoviljelyt ovat edullisia päästövähennystoimia, jotka maksavat parhaimmillaan 10–30 euroa per vähennetty hiilidioksiditonni. Kustannukset eivät kuitenkaan voi kapsahtaa viljelijöille. Vapaaehtoiset hiilimarkkinat voisivat olla osa ratkaisua”, Seppälä pohtii.
Hänen mielestään edullisia maankäytön ilmastotoimia ei kannata jättää tekemättä ja luottaa sokeasti, että teknologia hoitaa kaiken. Tekninen hiilidioksidin poisto piipun päästä maksaa 120–240 euroa tonnilta.
”Kuka maksaa kyseisen hinnan? Lisäksi merkittävä osa rahoista valuu ulkomaille”, Seppälä toteaa.
Metsäteollisuudessa käytetään yhä paljon fossiilisia polttoaineita.
SSAB:n ja Nesteen ohella mittavia päästäjiä ovat Borealis ja Finnsementti sekä energiayhtiöt, kuten Fortum ja Helen. Energiayhtiöiden päästöjen odotetaan kuitenkin vähenevän lähivuosina kivihiilikiellon ja kalliiden päästöoikeuksien siivittäminä.
Myös metsäteollisuudessa käytetään yhä paljon fossiilisia polttoaineita, joista yhtiöt kuitenkin pyrkivät eroon.
Borealis on ilmoittanut pyrkivänsä hiilineutraaliksi vuoteen 2045 mennessä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
