Kelan selvitys: Joka kymmenes esiteinipoika käyttää adhd-lääkkeitä, Itä-Suomessa osuus lähentelee viidennestä

Loppuvuodesta syntyneet pojat saavat adhd-diagnoosin todennäköisemmin kuin alkuvuodesta syntyneet. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA.  

Esiteini-ikäisten poikien adhd-lääkkeiden käyttö on kasvanut Suomessa voimakkaasti. Kelan tuoreen selvityksen mukaan useampi kuin joka kymmenes 10–12-vuotiaista pojista käytti viime vuonna Suomessa lääkkeitä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön eli adhd:hen. Osuus on lähes kolme kertaa suurempi kuin vuonna 2015.

Luvut perustuvat adhd-lääkeostoista korvauksia saaneiden määriin.

Kelan mukaan lasten adhd-diagnoosit ja -lääkkeiden käyttö ovat yleistyneet Suomessa tasaisesti koko 2000-luvun ajan.

”Pojilla adhd:n diagnosointi ja adhd-lääkehoidon aloitus painottuvat selkeästi alakouluikään”, sanoo Kelan erikoistutkija Miika Vuori tiedotteessa.

Myös tytöillä adhd-lääkkeiden käyttö on yleistynyt viime vuosina.

Aiempien tutkimusten perusteella on Kelan mukaan arvioitu, että adhd:n esiintyvyys olisi noin viidestä seitsemään prosenttia.

Selvityksen mukaan alueelliset erot 10–12-vuotiaiden poikien adhd-lääkkeiden käytössä ovat merkittäviä. Yleisintä käyttö on Itä-Suomessa ja Lapissa. Itä-Suomessa osuus on lähes viidennes.

Ahvenanmaalla, Pohjanmaalla ja Helsingissä käyttö on vähäisintä. Näissä osuus on kahdeksan prosentin paikkeilla.

”Itä-Suomessa adhd-lääkkeiden käyttö on näillä esiteinipojilla niin yleistä, että yhtä suuria esiintyvyyslukuja ei juurikaan ole tiedossamme muualla kuin Islannissa”, Vuori sanoo.

Loppuvuodesta syntyneet pojat saavat adhd-diagnoosin ja käyttävät adhd-lääkkeitä todennäköisemmin kuin alkuvuodesta syntyneet sekä maailmalla että Suomessa. Tämä on ollut tiedossa aikaisempien tutkimusten perusteella.

Ilmiö näkyi myös Kelan selvityksessä. Vuonna 2023 adhd-lääkkeitä käyttäneiden osuus loppuvuodesta syntyneillä oli vajaan kolmanneksen suurempi kuin alkuvuodesta syntyneillä.

Tutkijat arvioivat, että adhd-diagnoosien ja -lääkehoidon yleistyminen johtuu monesta asiasta. Taustalla on muutoksia kliinisissä käytännöissä, ja esimerkiksi adhd:n diagnoosikriteerit ovat hieman väljentyneet.

Myös Käypä hoito -suosituksessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kelan mukaan asiantuntijat ovat pohtineet, että ilmiön taustalla voivat olla muun muassa lasten kasvu- ja kouluympäristössä tapahtuneet muutokset ja älypuhelinten yleistyminen.

”On tärkeää käydä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, haetaanko ratkaisuja alakouluikäisten poikien toimintakyvyn haasteisiin jo turhankin usein adhd-lääkkeistä. Mielestäni olisi erittäin tärkeää muodostaa tarkempi kokonaiskuva lasten adhd-oireiden hoidon toteutumisesta eri puolilla maata”, pohtii Vuori.