Pula sähköstä ja lämmöstä saattaa ajaa kasvavan määrän ukrainalaisia Suomeen – tilannetta kuitenkin vaikea ennustaa
Ukrainan vaikea energiapula ja lähestyvä talvi herättävät huolta, mutta Suomen Kiovan-suurlähettilään mukaan suurta pakolaisvirtaa ei ole odotettavissa. Maahanmuuttovirasto varautuu siihen, että tilapäistä suojelua hakevien ukrainalaisten määrä voi jonkin verran kasvaa.
Kiovassa ja Länsi-Ukrainassa tilanne on energian ja tulevan talven suhteen hieman parempi, mutta Itä-Ukrainan eturintamalla tilanne on huono. LEHTIKUVA/AFP.Ukrainan vaikean energiapulan vuoksi tulevasta talvesta on tulossa hankala. Odotettavissa ei kuitenkaan ole suurta pakolaisvirtaa, arvioi Suomen Kiovan-suurlähettiläänä syyskuussa aloittanut Tarja Fernandez. Hän uskoo, että suurin osa Ukrainassa nyt asuvista on jäämässä maahan vaikeasta talvesta huolimatta.
Suomessa Ukrainan energiapula voi näkyä siten, että talvi saattaa jonkin verran nostaa Suomesta tilapäistä suojelua hakevien ukrainalaisten määrää, Maahanmuuttovirastosta (Migri) arvioidaan. Tilannetta on Migrin mukaan kuitenkin vaikea ennakoida.
”Myös viime talvena ennakoimme, että Suomeen saapuvien ukrainalaisten määrä talvella nousisi, mutta lopulta määrässä ei tapahtunut merkittävää nousua”, prosessinomistaja Minna Serradj Migristä sanoo.
Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n arvion mukaan Ukraina on menettänyt yli kaksi kolmasosaa sähköntuotantokapasiteetistaan Venäjän hyökkäyksen seurauksena. Järjestö varoitti aiemmin syyskuussa, että tulevasta talvesta on tulossa Ukrainan energiahuollolle vaikein sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen maahan toissa vuonna. Ongelmana on saada energia riittämään lämmitykseen talvella, jolloin energian kysyntä ilman viiletessä kasvaa.
Ukrainan keskuspankin arvion mukaan yhteensä 400 000 ihmistä jättää maan vuonna 2024. Pääsyy ihmisten lähtöön Ukrainasta on juurikin vaikea energiatilanne. Asiasta uutisoi elokuussa Kyiv Independent.
Tällä hetkellä ukrainalaiset hakevat kuitenkin kansainvälisen yhteisön kanssa ratkaisuja energiapulaan, jotta talvesta selvittäisiin.
”Ilman kansainvälistä tukea Ukraina ei selviydy ongelmista, joita Venäjän energiainfrastruktuurin tuhoaminen aiheuttaa. Kansainvälinen apu tuo luottamusta ukrainalaisille, että voidaan pärjätä talven yli”, Fernandez sanoo.
Hän arvioi, että tuleva vaikea talvi varmasti vaikuttaa joidenkin ihmisten päätökseen lähteä.
”Tunnelma ainakin täällä Kiovassa on kuitenkin se, että ne, joiden aikeissa on ollut lähteä, ovat jo lähteneet. Kyselin myös suurlähetystön paikallisilta palkatuilta henkilöiltä, eikä kukaan heistä tällä hetkellä tiennyt ketään, joka suunnittelisi sodan vuoksi lähtöä Ukrainasta.”
Fernandez korostaa, että alueiden välillä Ukrainassa on eroja: siinä missä Kiovassa ja Länsi-Ukrainassa tilanne on energian ja tulevan talven suhteen hieman parempi, Itä-Ukrainan eturintamalla tilanne on huono.
Hänen mukaansa myös maan sisäisen muuton suhteen suurin muuttoliike on jo tapahtunut, mutta pientä muuttoliikettä edelleen tapahtuu.
”Välttämättä ei lähdetä kovin kauas, vaan saatetaan muuttaa muutama kaupunki johonkin suuntaan ja odottaa, milloin pääsisi muuttamaan takaisin kotiseudulle. Sähköpulasta ja tulevasta vaikeasta talvesta huolimatta täällä ei ole mitään paniikkitunnelmaa, että nyt kaikki olisi lähdössä pois.”
Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman täysimittaisen hyökkäyssodan jälkeen yhteensä yli 6 miljoonaa ukrainalaista on paennut sotaa muihin Euroopan maihin. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan Ukrainan väkiluku ennen sodan alkua vuonna 2021 oli 43,5 miljoonaa.
Syyskuun lopussa Suomeen oli Migrin mukaan saapunut noin 10 000 ukrainalaista. Migrin arvion mukaan tänä vuonna Suomeen saapuu yhteensä noin 10 000–12 000 ukrainalaista.
Vuonna 2023 vastaava luku oli 19 000 ja vuonna 2022 46 000. Yhteensä Suomeen on helmikuun 2022 jälkeen saapunut noin 75 000 ukrainalaista.
Suomeen saapuneista ukrainalaisista tällä hetkellä vastaanottojärjestelmässä on Migrin mukaan noin 22 000 ja kotikunnan on saanut hieman alle 23 000.
Loppujen arvioidaan palanneen joko Ukrainaan tai siirtyneen muualle EU-alueelle, Serradj sanoo. Tarkkoja tietoja siitä, minne Suomesta lähteneet ukrainalaiset ovat suunnanneet, ei Migrillä ole.
”On vaikea arvioida minne he ovat lähteneet. Jos katsoo, missä Euroopan maassa tällä hetkellä on eniten ukrainalaisia pakolaisia, niin Saksa varmasti on yksi merkittävä vaihtoehto, minne ukrainalaisia on Suomesta siirtynyt”, Serradj sanoo.
Tämän vuoden heinäkuussa Saksaan oli rekisteröitynyt yhteensä yli 1,1 miljoonaa ukrainalaista pakolaista.
Ukrainalaisten pakolaisten paluumuutto Ukrainaan on suurlähettiläs Fernandezin mukaan tällä hetkellä vähäistä.
”Monet varmasti haluaisivat palata, mutta huoli sähkön riittävyydestä voi olla paluuta ehkäisevä tekijä”, Fernandez sanoo.
Suomalaisten suhtautumien ukrainalaisten pakolaisten vastaanottamiseen on muuttunut hieman negatiivisemmaksi kevääseen 2022 verrattuna. Tämä selviää Valtioneuvoston teettämästä Kansalaispulssi-kyselystä, jossa kysyttiin suomalaisten kantaa väitteeseen "Suomen pitää ottaa tarvittaessa vastaan merkittäviäkin määriä Ukrainan pakolaisia". Vuoden 2022 maaliskuussa väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli 44 prosenttia ja melko samaa mieltä 40 prosenttia suomalaisista. Syyskuussa 2024 täysin samaa mieltä oli enää 24 prosenttia ja melko samaa mieltä 42 prosenttia suomalaisista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
