”Ruuantuotanto on jaloa työtä” – MTK juhli keskiviikkona 30-vuotista Brysselin-taivaltaan
”Maataloutta arvioitiin aiemmin luonnon monimuotoisuuden kannalta, mutta nyt kestävyyttä on myös se, pystymmekö ruokkimaan Euroopan”, EU-komission maatalousjohtaja sanoo. Hän puhui MTK:n 30-vuotisjuhlaseminaarissa Brysselissä.Bryssel
”Onko liha vihreämpää, jos se tulee tehotuotannosta ja tuottaa vähemmän hiilidoksidipäästöjä kuin niityllä laiduntavan karjan liha?” kysyi EU-komission maatalousjohtaja Wolfgang Burtscher. Edessä vasemmalla Antti Haavisto, Pekka Pesonen, Risto Artjoki, Tiina Rytilä, Michael Hornborg ja Jyrki Wallin. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES”Ruuantuotanto on jaloa työtä. Yhteiskunta ymmärtää nyt yhä paremmin, kuinka olennainen osa yhteiskuntaa ruuantuotanto on.”
Tällainen oli EU-komission maatalousosaston pääjohtaja Wolfgang Burtscherin viesti suomalaisille viljelijöille MTK:n, ruotsinkielisen SLC:n ja Pellervon yhteisen Brysselin-toimiston 30-vuotisjuhlaseminaarissa keskiviikkona Brysselissä. Toimisto perustettiin vuonna 1991, mutta korona esti kestit ajallaan.
Burtscher kertoo hyväksyneensä synttärikutsun, koska myös hänen kotimaassaan Itävallassa on paljon perheviljelijöitä, metsiä ja syrjäisiä tiloja.
”Lisäksi haimme yhtäaikaa EU-jäsenyyttä ja olimme hieman kateellisia, kun suomalaiset saivat pohjoisen tuen.”
Burtscher kehui suomalaista edunvalvontaa osaavaksi ja henkilökohtaisia tapaamisia tärkeiksi.
Politiikan muotoilu ei ole kuitenkaan helppoa. Ruuantuotannon ja metsien merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa ja on kaikille jo selvää, mutta yhteiskunnalla on myös odotuksia kestävän metsätalouden, ruuantuotannon, päästöjen, ennallistamisen ja eläinten hyvinvoinnin suhteen.
”Onko liha enemmän vihreää, jos se tulee tehotuotannosta ja tuottaa vähemmän hiilidoksidipäästöjä kuin niityllä laiduntavan karjan liha?” Burtscher kysyi.
”Entä tuleeko mieleenne mitään muuta kuin metaanipäästöt ja punaisen lihan syöpäriski, kun näette karjaa? Vai myös maisemanhoitoa ja kukkasia? Ja kuinka edes vaikuttaa biodiversiteettiin, jos karja on aina vain sisällä?”
Selvästikään ei kuluttajankaan ole helppoa päätellä, kuinka kestävä oli päivän lounas.
”Ja jos aiemmin arvioimme niitä lähinnä luonnon monimuotoisuuden kannalta, nyt kestävyyttä on myös se, pystymmekö ruokkimaan Euroopan. Ruuan saatavuus on avainasia yhteisessä maatalouspolitiikassa.”
Ukrainan sodan aikana muun muassa maissin tuotanto on romahtanut.
Myös metsiin liittyy moninaisia ja yhä suurempia odotuksia ilmastonmuutoksen ja hiilensidonnan suhteen. Burtscher piti tärkeänä metsien hyvää hoitoa ja yhteistä järjestelmää metsien tilan tarkkailussa.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) peräsi etätervehdyksessään ymmärrystä suomalaiselle metsänhoidolle.
”Nyt metsiä on käsitelty lähinnä ilmasto-, energia- tai kauppapolitiikan kautta.”
”Brysselin-toimistoa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Olemme ymmärtäneet 30 vuodessa, että vaikuttaminen tapahtuu osaamisella ja suurella sydämellä”, sanoi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Hän sätti politiikkaa, joka rajoittaa näinä aikoina ruuantuotantoa ja energiakriisikin on päällä.
”Viljelijä pitää palauttaa politiikan keskiöön tai nuoria ruuantuottajia ei pian ole. Perhetilat ovat paras tae kestävälle tuotannolle yli sukupolvien ja kaikilla alueilla.”
Marttila peräsi muutosta kilpailupolitiikkaan ja viljelijöitä pitämään kiinni omistamastaan tiedosta: joko olemme sen herroja tai orjia.
”Brysselin-toimistoa tarvitaan enemmän kuin koskaan.” Juha Marttila
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean irlantilainen jäsen Séamus Boland kehui suomalaisia irlantilaisia tehokkaammiksi edunvalvojiksi.
”Politiikan pitää olla sellaista, ettei viljelijöiden ja metsänomistajien asemaa vaaranneta. Vanhassa ei tarvitse pysyä, vaan kehittyä uusin keinoin ja siksi tutkimusrahoitus on hyvin tärkeää.”
Bolandin mukaan viljelijöiden ei pidä tuntea syyllisyyttä tukieuroista.
”Me olemme tuottaneet sen, mitä Eurooppa on viime vuosikymmenet tarvinnut. Kauppaakin tuetaan enemmän, koska se saa valmiina turvallista ja edullista ruokaa myytäväkseen.”
Meppi Elsi katainen (kesk.) oli pettynyt, ettei EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen maininnut ruokaa sanallakaan Unionin tila -puheessaan.
"Eivätkä komission toimet alkutuotannon kriisiin esimerkiksi lannoitteiden tuonnissa riitä eikä ennallistaminen etene ilman suuria muutoksia”, Katainen uhosi.
Keskustelua johtanut toimittaja Helena Petäistö muistutti, että viljelijät pitävät hyvinvoinnistamme huolta.
”Me kaikki rakastamme hyvää ruokaa ja kaunista maaseutua. Tässä ajassa nähdään, kuinka tärkeää maataloutta on harjoittaa myös vähemmän suotuisilla alueilla, kuten Suomessa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
