Raivotautirokotteita tipahtelee pian kaakon taivaalta ‒ näin rokotesyötin kanssa tulee toimia, jos sellaisen löytää

Syöttirokotteet ovat noin 5 x 4,5 x 1,5 sentin kokoisia ja tuoksuvat vahvasti kalalle. Rokote on nesteenä foliokapselissa syötin sisällä.  Kuva: Ruokavirasto

Ruokavirasto aloittaa raivotaudin syöttirokotteiden lentolevityksen kaakkoisrajalle 9. syyskuuta. Levitykset jatkuvat noin kuukauden ajan. Niitä tehdään noin 40 kilometriä leveällä vyöhykkeellä, joka ulottuu Ilomantsista Virolahdelle, sekä 20 kilometrin levyisellä vyöhykkeellä, joka kulkee etelärannikkoa pitkin itärajalta Pyhtäälle.

Lentolevityksen kokonaispinta-ala on noin 10 000 neliökilometriä. Lentoja tehdään päivittäin kello 7–21 välillä ja ne aloitetaan alueen pohjoisosista.

Syötit pudotetaan lentokoneesta 60–70 metrin välein, lentolinjojen väli on 700–800 metriä. Pudottamista pihoille, asutuskeskuksiin ja vesistöihin vältetään. Jos syöttejä kuitenkin löytyy runsaasti hyvin pieneltä alueelta tai pihapiiristä, asiasta tulisi ilmoittaa Ruokavirastoon.

Rokotteiden levittämisen tavoitteena on estää luonnonvaraisilla eläimillä esiintyvän metsäraivotaudin leviäminen Suomeen. Suomi on ollut vuodesta 1991 virallisesti raivotaudista vapaa.

Syöttirokotteita on käytetty metsäraivotaudin torjuntaan menestyksekkäästi jo vuosikymmenten ajan eri puolilla maailmaa. Niiden levittäminen luontoon on osoittautunut ainoaksi tehokkaaksi tavaksi hävittää raivotauti suuriltakin alueilta, Ruokavirasto tiedottaa.

Syöttirokotteet ovat noin 5 x 4,5 x 1,5 sentin kokoisia ja noin 30 gramman painoisia, voimakkaasti kalauutteelta haisevia ruskeita paloja. Heikennettyjä raivotautiviruksia sisältävät rokotteet ovat nesteenä foliokapselissa syöttien sisällä.

Maastossa löydettyihin syöttirokotteisiin ei pidä koskea, koska pienpedot jättävät syötit syömättä ihmisen hajun vuoksi ja rokottaminen epäonnistuu.

Asutuksen lähelle pudonneet rokotteet olisi kuitenkin hyvä suojakäsineitä käyttäen siirtää metsän reunaan tai muuhun suojaisaan paikkaan, missä lapset tai koirat eivät koskisi niihin.

Jos rokotetta saa suun, nenän tai silmien limakalvoille, tulee kohtia huuhdella heti runsaalla vedellä 15 minuutin ajan. Jos rokotetta saa avohaavoihin tai rikkinäiselle iholle, on haavoja pestävä runsaalla vedellä ja saippualla 15 minuutin ajan ja puhdistettava vielä 70 prosentin alkoholilla. Tämän jälkeen on otettava yhteyttä terveyskeskukseen, Ruokavirasto ohjeistaa.

Koirille rokotekapselien syöminen saattaa aiheuttaa ohimenevää oksentelua ja huonovointisuutta. Mahdollisista haitoista tulee tehdä haittavaikutusilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaan.

Raivotaudin esiintymistä seurataan jatkuvasti tutkimalla näytteitä luonnonvaraisista eläimistä. Rokotusalueella ja sen läheisyydessä metsästettyjä kettuja, supikoiria ja muita pienpetoja on tärkeää lähettää Ruokavirastoon seurantatutkimuksiin.

Ruokavirasto seuraa niiden avulla rokotesuojan kattavuutta ja raivotaudin esiintymistä. Näytteeksi toivotaan etenkin kuolleena löydettyjä tai sairaana lopetettuja eläimiä. Ohjeet näytteen ottamiseen löytyvät Ruokaviraston verkkosivuilta. Kokonaisia pienpetoja ei voi enää lähettää Matkahuollon kautta.