Unkari viimeisteli Ruotsin Nato-ratifioinnin – uusi presidentti allekirjoitti

Unkarin uusi presidentti Tamas Sulyok aloitti tänään virassaan. LEHTIKUVA/AFP.  

Unkarin uusi presidentti Tamas Sulyok on allekirjoittanut Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnin, vahvistaa Unkarin presidentinkanslia sivustollaan.

Näin ollen Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointi Unkarissa on saatu päätökseen.

Ruotsin yleisradion SVT:n mukaan Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström matkustaa seuraavaksi Yhdysvaltoihin viemään Ruotsin liittymisasiakirjat Washingtoniin. Kun tämä on tehty, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg voi kutsua Ruotsin liittymään Naton jäseneksi.

”Ruotsista tulee todennäköisesti Naton jäsen ensi viikon aikana”, arvioi SVT:n Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Fouad Youcefi.

Maanantaina Unkarin virkaatehneenä presidenttinä toiminut parlamentin puhemies Laszlo Köver allekirjoitti jo Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnin, mutta siihen tarvittiin vielä virassaan tänään aloittaneen uuden presidentin allekirjoitus.

Suomen osalta prosessi eteni ratifiointivaiheen jälkeen niin, että silloinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) luovutti jäsenyysasiakirjat Naton päämajassa Brysselissä Yhdysvaltain ulkoministerille Antony Blinkenille.

Unkarin parlamentti hyväksyi Ruotsin jäsenyyden ratifioinnin helmikuun 26. päivänä. Parlamentin jäsenistä 188 äänesti Ruotsin jäsenyyden puolesta ja kuusi vastaan.

Unkari oli viimeinen Naton jäsenmaa, joka hyväksyi Ruotsin jäsenyyden, vaikka se oli lupaillut ettei jäisi viimeiseksi. Pitkään vastustellut Turkki ratifioi Ruotsin jäsenyyden tammikuussa sen jälkeen, kun Ruotsi oli ensin muun muassa muuttanut terrorismilainsäädäntöään vastaamaan enemmän Turkin vaatimuksia.

Ruotsin ei kuitenkaan tarvinnut palauttaa Turkin aiemmin vaatimia kymmeniä ihmisiä, jotka Turkin mukaan kuuluivat sen terroristijärjestöiksi luokittelemiin järjestöihin.

Unkarin parlamentin istunnossa hyväksyttiin myös Katalin Novakin ero maan presidentin tehtävästä skandaalin saattelemana. Novak ilmoitti eroavansa sen jälkeen, kun oli käynyt ilmi, että hän armahti hyväksikäyttötapauksia peitelleen entisen lastenkodin varajohtajan.

Novakin seuraajaksi valittu Sulyok on toiminut perustuslakituomioistuimen johtajana.

Ennakkoon oli pelätty, että uuden presidentin allekirjoituksen odottelu voisi viivästyttää Ruotsin Nato-jäsenyysprosessia. Sulyok kuitenkin allekirjoitti ratifiointipäätöksen ensimmäisenä virkapäivänään.

Loputkin esteet Unkarin ratifioinnille näyttivät väistyneen helmikuussa kolme päivää ennen parlamentin äänestystä.

Tuolloin Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ja Unkarin pääministeri Viktor Orban tapasivat Budapestissa ja sopivat mustaa valkoisella, että Unkari ostaa Ruotsilta neljä Saab Gripen -hävittäjää nykyisten 14:n lisäksi. Samalla hävittäjiä koskevaa tukisopimusta jatkettiin kymmenellä vuodella vuoteen 2036.

Orbanilta kysyttiin yhteisessä lehdistötilaisuudessa, mikä sai hänet muuttamaan mielensä Ruotsin hyväksymisestä. Pääministerin mukaan kyse ei ollut mielenmuutoksesta vaan prosessista, jossa Unkarin ja Ruotsin välille rakennettiin uudelleen luottamusta.

”Muuten emme voi olla valmiita puolustamaan toisiamme ja kuolemaan toistemme puolesta”, Orban perusteli.

Samalla Orban torjui ajatuksen, että hävittäjäkaupat olisivat olleet edellytys Ruotsin jäsenyyden ratifioinnille.

”Tämä ei ole mikään kauppasopimus, Nato(-jäsenyys) Gripeneistä. Niin ei ole asian laita”, Orban vakuutti.