Lukijalta: Hallituksen aie heikentää työsuhdeturvaa syö uskallusta hankkia lapsia

Hallituksen uudistukset lisäisivät epävarmuutta työmarkkinoilla, kirjoittaja arvioi. Kuva: Rami Marjamäki

Hallituksen esitys yhteistoimintalain soveltamisrajan nostosta vähintään 50 työntekijän yrityksiin on merkittävä työsuhdeturvan heikennys. Velvollisuus neuvotella ja antaa tietoja tuotannollisista ja taloudellisista syistä tapahtuvista liiketoiminnan muutoksista ja irtisanomisista olisi vain noin kahdessa prosentissa yrityksistä.

Nykyisin määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen vaaditaan perusteltu syy. Hallituksen mukaan enintään vuoden määräaikaisen sopimuksen saisi tehdä ilman perusteltua syytä.

Erityisesti naisten ja nuorten määräaikaisuudet lisääntyisivät. Epävarmuus työstä ja toimeentulosta alentaa uskallusta hankkia lapsia. Epäilemättä muutos lisää raskaus- ja perhevapaasyrjintää.

Ruotsissa määräaikaisille työsopimuksille vaaditaan aina peruste. Jos työntekijän mielestä perustetta ei ole, tuomioistuin voi määrätä työsuhteen pysymään voimassa, kunnes riita on lopullisesti ratkaistu. Tällaista suojaa ei ole Suomessa.

Suomessa työn vähentymisen vuoksi irtisanottu on tullut ottaa takaisin, mikäli työtä ilmenee neljän, pitkissä työsuhteissa kuuden kuukauden kuluessa. Hallitus on poistamassa velvollisuuden alle 50 työntekijän yrityksissä eli 98 prosentissa yrityksistä.

Ruotsissa takaisinottovelvollisuus kestää kaikissa yrityksissä yhdeksän kuukautta. Toisin kuin Suomessa se koskee myös määräaikaisia työntekijöitä sijaisia lukuun ottamatta.

Hallitus on esittämässä henkilöön liittyvän irtisanomisen helpottamista. Nykyinen laki edellyttää asiallista ja painavaa syytä. Hallitusohjelman mukaan jatkossa riittäisi asiallinen syy. Asiallinen syy täyttyy hyvin helposti, kun huolimattomuuden, virheen tai poissaolon vakavuudesta ei tarvitse välittää. Muutoin muutoksen tarkoitusta on vaikea ymmärtää.

Laittomasta irtisanomisesta tuomittavilla korvauksilla ja niiden suuruudella on irtisanomista ennalta ehkäisevä vaikutus.

Ruotsissa korvaukset laittomasta irtisanomisesta ovat selvästi korkeammat kuin Suomessa, alle kuuden kuukauden työsuhteissakin kuuden kuukauden palkka. Suomessa vahingonkorvaus on harvemmin yli 10 kuukauden palkka, mistä lain mukaan vähennetään työntekijän työttömyyskorvauksesta 75 tai 80 prosenttia samalta ajalta kuin vahingonkorvausta maksetaan. Vähennyksen jälkeen todellinen korvaus jää harvemmin yli viiden kuuden palkan ja sekin verotettuna.

Kari Kannala

työoikeuteen erikoistunut asianajaja, eläkkeellä