Vuokrat nousivat kaikkialla paitsi pääkaupunkiseudulla – "Varsin poikkeuksellisesta tilanteesta puhutaan"

Tilastokeskuksen mukaan vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat huhti-kesäkuussa koko maassa lukuun ottamatta pääkaupunkiseutua. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa.  

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa lukuun ottamatta pääkaupunkiseutua, kertoi Tilastokeskus torstaina.

Pääkaupunkiseudulla vuokrat laskivat 0,3 prosenttia huhti-kesäkuussa verrattuna vuodentakaiseen. Sen sijaan muualla maassa nousua tuli 0,9 prosenttia.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Martti Korhosen mukaan tilanne on varsin poikkeuksellinen. Hänen mukaansa vapaarahoitteiset vuokrat pääkaupunkiseudulla ovat nousseet jo pidempään puolen prosenttiyksikön vuosivauhtia tai sen alle.

”Nykyisen vuokratilaston mittaushistoriassa vapaarahoitteiset vuokrat pääkaupunkiseudulla eivät ole aiemmin laskeneet, joten varsin poikkeuksellisesta tilanteesta puhutaan”, Korhonen kertoo tiedotteessa.

Aiemmin Vantaalla vuokrat laskivat koko kaupungin tasolla, ja Espoossa ja Helsingissä laskua oli vain tietyillä alueilla.

Nyt Espoossa ja Helsingissä on tapahtunut myös laskua koko kaupungin tasolla. Vapaarahoitteisten yksiöiden vuokrat putosivat vuodentakaisesta Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla.

Vantaalla vuokrat laskivat jo melkein prosentin verran, 0,8 prosenttia. Vantaalla vuokrat putosivat kaikissa asuntotyypeissä, mutta muualla pääkaupunkiseudulla isojen asuntojen vuokrat pysyivät ennallaan.

Suurista kaupungeista vuokrat nousivat eniten Rovaniemellä, jossa nousua oli 2 prosenttia. Nousua oli myös Oulussa ja Vaasassa.

Laskua oli Vantaan, Espoon ja Helsingin lisäksi myös Hyvinkäällä ja Riihimäellä.

Myös Suomen Vuokranantajat -yhdistyksen ekonomistin Eemeli Karlssonin mukaan vuokramarkkina pääkaupunkiseudulla on historiallinen. Tilanteeseen vaikuttaa etenkin vuokra-asuntojen ennätyksellinen tarjonta.

”Puhutaan ylitarjonnasta. Se alkaa painaa vuokrakehitystä, ja yhä useampi asunto jää tyhjilleen.”

Pääkaupunkiseudulla vuokra-asuntojen markkinointiajat voivat olla yli kuukauden mittaisia, ja keskimäärin vuokra-asuntoon tulee aina tyhjä kuukausi vuokralaisten välillä.

Keskisuurissa korkeakoulukaupungeissa, joissa vuokramarkkina on kireämpi, asuntojen markkinointiajat ovat huomattavasti lyhyempiä, jopa alle kymmenen päivää.

Karlssonin mukaan pääkaupunkiseudulla tarjonta tulee jatkumaan kohtalaisen pitkään runsaana. Syy siihen on aiempi runsas uusien asuntojen rakentaminen.

Asumistukileikkaukset heijastuvat Karlssonin mukaan vuokramarkkinoihin. Esimerkiksi opiskelijoiden siirtyminen elokuussa pois yleisen asumistuen piiristä ohjaa heitä halvempiin vuokra-asuntoihin ja kimppa-asumiseen.

”Kun asumisen tukea lisättiin merkittävästi 2017, niin silloinhan se käytännössä kannusti lisäämään asumisen laatua.”

Karlssonin mukaan on selvästi nähtävissä dataa, jonka mukaan korkeakouluopiskelijat alkoivat asua vuoden 2017 tukimuutosten jälkeen enemmän uusissa yksiöissä ja sitä myötä niitä alettiin rakentaa myös paljon.

”Ja nythän tässä on sitten muutos päinvastaiseen suuntaan.”

Samanlaisia yksiömääriä ei myöskään tulla enää näkemään rakentamisen osalta, koska kysyntää ei enää ole aiempien vuosien tapaan.

”Toki siellä on myös kysyntää yksiöillekin, esimerkiksi vanhemmat ihmiset tarvitsevat myös pienempiä asuntoja.”