Hyönteisiä keskellä talvea hangen päällä? Suonissa virtaava aine pitää sitkeimmät lajit hengissä pakkasillakin

Lumikorento on kärsäkorentojen lahkoon kuuluva lentokyvytön hyönteinen. Kuva: Juho Rahkonen

Suurin osa Suomen hyönteisistä talvehtii munina, toukkina tai koteloina, piileskellen maan ja puiden kolosissa. Karaistuneimmat lajit kuitenkin sinnittelevät talven yli aikuisina, ja ne uskaltautuvat usein myös ulkoilemaan.

Lumikorento on kärsäkorentojen lahkoon kuuluva lentokyvytön hyönteinen. Noin 3–4 millin pituinen eläin on ruumiiltaan hoikka, kiiltäväpintainen ja enimmäkseen musta. Läheltä katsottuna sen kärsä tuo mieleen keskiajan ruttotohtorin tai Venetsian karnevaalien naamarit.

Hyppyhäntäiset ovat parin millin pituisia. Kuva: Juho Rahkonen

Pikkupakkasessa tai suojasäällä metsässä kulkija saattaa hämmästellä tuhansien hyppyhäntäisten parvia, jotka värjäävät lumen melkein mustaksi.

Lumikirppuinakin tunnetut hyppyhäntäiset ovat parin millimetrin kokoluokkaa. Monien selkärangattomien tavoin niillä on tärkeä tehtävä maaperän aineksen hajottajina.

Hyppyhäntäinen kykenee ponnahtamaan vatsassaan olevan hyppyhangon avulla moninkertaisen matkan pituuteensa nähden.

Tammi-helmikuun pakkaspäivänä voi nähdä lumella hennon ja pitkäjalkaisen, vaaksiaista muistuttavan hyönteisen. Se on talvisääski, joka elää suurimman osan talvea lumen alla pikkujyrsijöiden kaivamissa onkaloissa.

Talvisääski elää suurimman osan talvesta lumen alla. Kuva: Juho Rahkonen

Myös monet hämähäkkilajit uskaltautuvat pois talvikoloistaan niihin aikoihin, kun lumipeite on vielä paksuimmillaan. Olenpa kerran kohdannut tammikuisella retkelläni lammen rannassa ison, karvajalkaisen rantahämähäkin. Sellaista näkyä en olisi odottanut keskellä talvea. En tiedä, mikä oli houkutellut hämähäkin pois vedestä – ehkä lammikon jäätyminen.

Veden jäätymispiste on nolla astetta. Veden lämpötila voi kuitenkin laskea jopa kymmeniin pakkasasteisiin ilman jäätymistä, jos vedessä ei ole mitään hiukkasia, joiden ympärille jään kiteytyminen voisi alkaa. Tätä ilmiötä kutsutaan alijäähtymiseksi.

Hyönteisten ruumiin pienuuden ansiosta niissä on alhainen nestetilavuus, mikä helpottaa alijäähtymistä. Joillakin hyönteisillä on lisäksi sellainen rakenne, että solujen ulkopuolinen tila voi jäätyä, kunhan terävät jääkiteet eivät ulotu solun sisäosiin.

Alijäähtymisen lisäksi hyönteiset torjuvat jäätymistä elimistössään olevilla pakkasnesteillä, kuten glyserolilla. Se sitoo vettä ja estää haihtumista.

Talvehtivia hyönteisiä on kaikkialla: puiden rungoissa, jäkälien ja varpujen kätköissä sekä hangen pinnalla. Niiden ansiosta jopa pienet hyönteissyöjälinnut, kuten hippiäiset ja puukiipijät pystyvät talvehtimaan Suomessa.