Tutkimus: Yli 75-vuotiaiden elämänlaatu heikompaa kuin muilla ‒ hyvinvointialueiden välillä eroja
Vanhustyön keskusliiton mukaan erot elämänlaadussa vaihtelevat paljon eri hyvinvointialueilla.
Vanhustyön keskusliiton mukaan noin 80 prosenttia yli 75-vuotiaista asuu ja elää itsenäisesti samaan tapaan kuin nuoremmatkin aikuiset. Kuva: Sanne Katainen75 vuotta täyttäneiden elämänlaatu on koko maassa hieman koko väestöä alhaisempi. Asia käy ilmi Terve Suomi -tutkimuksen tuloksista.
Erot tuloksissa vaihtelevat Vanhustyön keskusliiton mukaan paljon eri hyvinvointialueilla. Heikoimmaksi elämänlaatu koettiin Satakunnassa ja parhaimmaksi Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle Manner-Suomen.
Vanhustyön keskusliitto korostaa tiedotteessaan, että vanhuus on elämänvaiheista moninaisin, vaikka sitä harvoin kuvataan esimerkiksi ihmisenä kasvun ja kehityksen kautta.
”Ikääntyminen tuo tullessaan sekä positiivisia että negatiivisia muutoksia elämään oikeastaan kaikilla elämänalueilla. Kehossa tapahtuvat muutokset ovat niitä ilmeisimpiä, mutta useimmat huomaavat muutoksia myös ajattelussa, tunne-elämässä ja yhteyksissä muihin ihmisiin.
Kaikki nämä muutokset ovat sidoksissa elämänlaatuun, tiedotteessa summataan.
”Iäkkäämpien ihmisten kokemus heikommasta elämänlaadusta ei harmi kyllä tule yllätyksenä. Sen ei pitäisi missään nimessä olla itsestään selvyys ihmisen vanhetessa.”
Vanhustyön keskusliiton mukaan noin 80 prosenttia yli 75-vuotiaista asuu ja elää itsenäisesti samaan tapaan kuin nuoremmatkin aikuiset.
Vaativat muutokset ja niiden aiheuttamat kuormittavat elämäntilanteet vaikeuttavat kuitenkin kaikissa elämän vaiheissa osallistumista yhteisön toimintaan.
Vanhustyön keskusliiton mukaan apua ja tukea ei elämäntilanteeseen ei kuitenkaan välttämättä osata hakea.
”Moni vanha ihminen kokee, että itse pitää pärjätä, vaikka vanhenemiseen liittyvät muutokset olisivat kuinka yllättäviä ja uuvuttavia.”
Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa Ikävoimaa-ohjelmassa tehdään parhaillaan työtä juuri 75 vuotta täyttäneiden haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kanssa.
Esimerkiksi syrjäytymisriskissä olevia tai jo syrjäytyneitä pyritään erilaisilla tukikeinoilla osallistamaan lähiyhteisöjen toimintaan.
”Iäkkäämpien ihmisten kokemus heikommasta elämänlaadusta ei harmi kyllä tule yllätyksenä, toteaa Vanhustyön keskusliiton ohjelmakoordinaattori Suvi Fried.
”Sen ei pitäisi missään nimessä olla itsestään selvyys ihmisen vanhetessa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


