Omakotitalokauppa Suomessa laahaa jopa kolmanneksella jäljessä keskivertovuodesta — ”Uudemmille taloille on nytkin kysyntää”
Remontointia vaativat iäkkäät omakotitalot menevät tällä hetkellä huonosti kaupaksi.
Vanhojen, muuttotappioalueilla sijaitsevien omakotitalojen myyntiajat ovat tänä vuonna pidentyneet. Uudemmille omakotitaloille on kuitenkin edelleen vahvaa kysyntää koko maassa. Kuva on otettu Pielavedellä. Kuva: Pentti VänskäOmakotitaloja myydään tällä hetkellä Suomessa ratkaisevasti vähemmän verrattuna edeltäviin vuosiin.
”Omakotitalokauppojen määrä vuonna 2023 on ollut 20–30 prosenttia keskivertovuotta alhaisempi. Kokonaisvolyymi on laskenut saman tapaan myös muussa asuntokaupassa”, Suomen kiinteistövälittäjät ry:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg toteaa.
Mannerberg huomauttaa, että myytävän kohteen sijainnin sekä rakennusvuoden vaikutus kysyntään on suuri.
”Uudemmille taloille on sangen hyvin kysyntää nytkin. Kaikissa asumistyypeissä 2000-luvulla valmistuneissa omakotitaloissa on tällä hetkellä paras kysyntä.”
Mannerbergin mukaan myös 1990-luvulla rakennetut hyvin remontoidut omakotitalot herättävät kiinnostusta.
”Mutta tätä selkeästi vanhempien, 1960- ja 1970-luvuilla rakennettujen omakotitalojen myyntiajat ovat usein pitkiä. Etenkin, jos ne sijaitsevat alueilla, joissa väestö vähenee ja palvelut heikkenevät.”
Väestöään menettävillä alueilla myös omakotitalojen arvo on laskenut eniten.
”Kaikissa asumistyypeissä 2000-luvulla valmistuneissa omakotitaloissa on tällä hetkellä paras kysyntä.”
Omakotitalojen kysyntä pomppasi Mannerbergin mukaan huippuunsa koronasulkujen aikaan vuosina 2020 ja 2021.
”Silloin kaikenlaiset omakotitalot menivät hyvin kaupaksi, myös iäkkäämmät ja remontointia vaativat kohteet.”
Toimitusjohtaja arvioi, että korkotason nousu on hidastanut asuntokauppaa.
”Tänä vuonna hintataso on jonkin verran laskenut kaikissa talotyypeissä. Huomionarvoista on, ettei kaikista kalleimpienkaan talojen kauppa ei ole nyt kovin vilkasta. Ihmiset hakevat selkeästi taloudellisia ratkaisuja.”
Huomionarvoista on, ettei kaikista kalleimpienkaan talojen kauppa ei ole nyt kovin vilkasta. Ihmiset hakevat selkeästi taloudellisia ratkaisuja.”
Vilkkaimmillaan omakotitalokauppa on Mannerbergin mukaan tällä hetkellä Uudellamaalla, mutta ei niinkään pääkaupunkiseudulla.
”Hieman yllättäen Espoossa ja Vantaalla on ollut nyt vähän hiljaisempaa. Uudellamaalla on tehty eniten omakotitalokauppoja pääkaupunkiseudun ulkopuolella”, Mannerberg sanoo.
Vastaava ilmiö on hänen mukaansa havaittavissa myös muualla keskuskaupunkien liepeillä.
”Ihmiset haluavat ostaa moderneja ja energiatehokkaita taloja. Remonttihaluja ei ihmisillä nyt ole. Tai vaikka olisikin, ei pankeista juuri saa tällä hetkellä remonttilainoja järkevällä hinnalla.”
Jussi Mannerberg huomauttaa, että maahanmuuttajien käyttäytyminen asuntomarkkinoilla poikkeaa jossain määrin valtaväestöstä.
”On havaittavissa, että maahanmuuttajat ovat kantasuomalaisia hanakampia ostamaan vanhempia omakotitaloja ja remontoimaan niitä.”
Kerrostaloasuntojen kauppa jumittaa koko maassa etenkin pienempien asuntojen osalta.
”Pienissä kerrostaloasunnoissa on paljon tarjontaa mutta vähemmän kysyntää. Hyväkuntoiset perheasunnot tekevät paremmin kauppansa niin rivi- kuin kerrostaloissa”, Mannerberg summaa.
Suomen hypoteekkiyhdistyksen (Hypo) tuoreesta asuntoluottoluokituksesta käy ilmi, että asuntomarkkinoiden näkymät ovat tänä vuonna synkentyneet myös väkirikkailla pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen ja Turun seuduilla.
Hypo-luokitus osoittaa myös sen, että maan sisällä kehitys jatkaa polarisoitumista.
”Parhaiden alueiden ja riskisimpien alueiden näkymät erkaantuvat toisistaan, siinä palataan koronan poikkeusajan jälkeen entiselle kehitysuralle, ehkä jopa hieman yllättävän vahvasti.”
Hypon ennusteen mukaan asuntokauppa Suomessa alkaa elpyä loppuvuotta ja ensi vuotta kohden.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
