Pohjois-Savo nousee nopeiten talouttaan kasvattavien joukkoon – OP ennustaa maakuntiin maltillista talouskasvua
Investoinnit ja tuottavuuden paraneminen tukevat OP.n ennusteen mukaan kasvua ja vahvistavat taloudellista hyvinvointia myös väestöltään supistuvilla alueilla.
OP Pohjolan mukaan viime vuosina investoinnit ovat kasvaneet selvästi esimerkiksi Satakunnassa ja Etelä-Savossa. Kuva: Sanne KatainenOP Pohjolan ekonomistit arvioivat, että seuraavan viiden vuoden aikana talouskasvu nopeutuu valtaosassa maakuntia.
Maakuntaennusteen mukaan maakuntien keskimääräinen kasvu on lyhyellä aikavälillä maltillista ja vaihtelee tänä sekä ensi vuonna -0,7 ja 1,8 prosentin välillä. Nopeinta kasvu on Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa.
Kasvu kuitenkin kiihtyy pidemmällä aikavälillä valtaosassa maakuntia, vaikka alueelliset erot säilyvät. Ennusteen mukaan 16 maakunnan talous kasvaa seuraavan viiden vuoden aikana nopeammin kuin edellisten viiden vuoden aikana.
”Kasvu on laaja-alaistunut Suomessa, kun yhä useamman maakunnan talous on kasvanut maan keskimääräistä kehitystä nopeammin. Erityisesti Lapissa kasvu on ollut koronakriisin jälkeen erinomaista ja arvioimme sen jatkuvan myös suhteellisen vahvana”, sanoo OP Pohjolan johtava ekonomisti Tomi Kortela.
Talouskasvu voi jäädä ennustetta heikommaksi, mikäli Lähi-idän sota pitkittyy.
Viime vuosina alueelliset erot ovat olleet merkittäviä ja suuret talousshokit ovat kohdelleet maakuntia eri tavoin. Suomen BKT kasvoi vuosina 2022–2024 keskimäärin nolla prosenttia, mutta maakuntien talouskasvut vaihtelivat laajalti.
Itärajan sulkeminen heikensi BKT:n kehitystä erityisesti Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa.
Investointinäkymät ovat monessa maakunnassa hyvät, ja erityisesti yksittäiset suuret hankkeet voivat vauhdittaa kehitystä. Viime vuosina investoinnit ovat kasvaneet selvästi esimerkiksi Satakunnassa ja Etelä-Savossa.
OP Pohjolan ekonomistit ennakoivat investointien kasvun olevan lähivuosina vahvaa Hämeen maakunnissa ja Ahvenanmaalla, missä investoinnit elpyvät keskimääräistä heikommalta tasolta.
”Investoinnit tukevat ennen kaikkea pitkän aikavälin kasvua, tuottavuutta ja kilpailukykyä, mutta lyhyellä aikavälillä niiden vaikutukset eivät kuitenkaan näy maakunnissa suoraviivaisesti. Kokonaisuutena monien maakuntien investointien kasvu ylittää lähivuosina koko maan keskiarvon”, Kortela sanoo tiedotteessa.
”Hidas BKT:n kasvu ei automaattisesti tarkoita heikkoa talouskehitystä. Tuottavuuden paraneminen voi lisätä taloudellista hyvinvointia ja vahvistaa yritystoimintaa myös väestöltään supistuvilla alueilla.”
Maakuntien talouskasvu nojaa yhä vahvemmin tuottavuuden paranemiseen, kun väestö ja työvoiman määrä supistuvat monilla alueilla. Vaikka BKT:n kasvu jääkin vaimeaksi, taloudellinen kehitys voi silti olla myönteistä.
”Hidas BKT:n kasvu ei automaattisesti tarkoita heikkoa talouskehitystä. Tuottavuuden paraneminen voi lisätä taloudellista hyvinvointia ja vahvistaa yritystoimintaa myös väestöltään supistuvilla alueilla. Tämä näkyy monessa maakunnassa BKT:n kasvuna asukasta kohden”, Kortela sanoo.
Viime vuosien kehitys osoittaa, että suunta voi kääntyä myös pitkään hitaasti kasvaneissa maakunnissa. Esimerkiksi Satakunnassa talous on kasvanut selvästi väestön vähenemisestä huolimatta, mikä korostaa tuottavuuden ja investointien merkitystä alueelliselle kasvulle.
”Kasvu on laaja-alaistunut Suomessa, kun yhä useamman maakunnan talous on kasvanut maan keskimääräistä kehitystä nopeammin.”
Tiedotteen mukaan työmarkkinoiden elpyminen etenee talouskasvua hitaammin, ja työttömyys on pysynyt korkeana monissa maakunnissa.
Pidemmällä aikavälillä työmarkkinoiden ennakoidaan kuitenkin paranevan kaikilla alueilla. Osassa maakuntia talouskasvun vahvistuminen voi tulevina vuosina johtaa myös työvoimapulaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
