Ukrainan Zelenskyi EU-parlamentille: Venäjän öljyä kuljettava tankkereiden varjolaivasto on pysäytettävä

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui tänään etäyhteydellä EU:n parlamentissa.  Kuva: LEHTIKUVA / AFP

Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukraina haluaa oikeudenmukaista rauhaa, jota kohti myös Venäjää on pakotettava. Tähän on pyrittävä muun muassa pysäyttämällä öljytankkereiden niin kutsuttu varjolaivasto, joka pitää yllä Venäjän sotakoneen rahoitusta, Zelenskyi sanoi puheessa EU-parlamentille.

Hänen mukaansa Venäjän presidentti Vladimir Putin ei pysähdy itsestään. Saavuttaakseen voiton hän saattaa tuoda rintamalle jopa 100  000 pohjoiskorealaista sotilasta nykyisten 11 000 sijaan. Zelenskyi arvioi.

Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alkamisesta Ukrainassa tulee kuluneeksi tänään tuhat päivää. Sota jatkuu kolmatta vuotta, vaikka Venäjän presidentti Vladimir Putin odotti 24. helmikuuta 2022 alkaneen hyökkäyksen johtavan Ukrainan pikaiseen antautumiseen.

Vaikka Ukraina jatkaa vastarintaa, ovat sen asevoimat joutuneet viime aikoina perääntymään maan itäosassa. Venäjä on puolestaan iskenyt voimalla ukrainalaiskaupunkien siviilikohteisiin ja energialaitoksiin.

Ukrainan presidentti Zelenskyi puhui tänään etäyhteydellä EU:n parlamentissa, ja unionin ulkoministerit keskustelevat Ukrainasta Varsovassa. EU:n puolustusministerit ovat puolestaan saman teeman äärellä Brysselissä.

Ukrainan ulkoministeriön tiistain lausunnossa vakuutetaan, ettei maa aio koskaan antautua ja että venäläisjoukkoja rangaistaan kansainvälisen oikeuden rikkomisesta.

Presidentti Alexander Stubb muistutti viestipalvelu X:ssä, että sota Ukrainassa on kestänyt nyt kymmenen kertaa pidempään kuin talvisota. Stubbin mukaan Suomessa ymmärretään, mitä ukrainalaiset käyvät läpi.

”Tuemme teitä, koska taistelette Euroopan turvallisuuden puolesta. Taistelu Ukrainassa on meidän taistelumme”, Stubb viestitti ukrainalaisille.

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan sodan lopputulos ratkaisee sen, millaiseksi Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristö muodostuu.

”Nyt ei ole kyse pelkästään Ukrainasta vaan kaikkien vapaiden kansojen oikeudesta olemassaoloonsa”, Häkkänen sanoo.

Samaan aikaan sotiminen Ukrainassa jatkuu. Presidentti Zelenskyin mukaan Venäjän iskussa Ukrainan koillisosassa Sumyn alueella on kuollut seitsemän ihmistä, joukossa yksi lapsi. Isku tehtiin paikallisen koulutuskeskuksen asuntolaan.

Venäjän joukot hyökkäisivät Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 usealla eri rintamalla ja pyrkivät muun muassa valtaamaan Ukrainan pääkaupungin Kiovan. Yritys kuitenkin kilpistyi ukrainalaisten vastarintaan. Yksi merkittävä takaisku Venäjälle oli maahanlaskuoperaation epäonnistuminen Hostomelin lentokentällä lähellä Kiovaa.

Venäjä aloitti sodan omin voimin, mutta on sittemmin saanut asetoimittajakseen Iranin ja viimeksi Pohjois-Korean. Viimeksi mainittu on lähettänyt Venäjän avuksi myös sotilaitaan Ukrainan Venäjältä osin valtaamalle Kurskin alueelle.

Viime aikoina myös Kiinan on raportoitu olevan siirtymässä Venäjän sotatoimien aktiivisempaan tukemiseen.

Länsi on puolestaan jatkanut Ukrainan aseistamista, mutta uusia asejärjestelmiä on saatu käyttöön usein vähitellen ja monien mielestä liian myöhään. Tällä viikolla Ukrainan pitkään odottama lupa käyttää kaukovaikutteisia aseita Venäjän alueella oli ainakin mediatietojen mukaan saanut vihreää valoa Yhdysvaltain presidentiltä Joe Bidenilta.

Aseiden ja ammusten lisäksi Ukrainalla on ollut rintamalla jatkuva pula miehistä.

Uusi ja vaikeasti ennustettava sotaan vaikuttava tekijä on Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi. Tammikuussa virkaan astuva Trump on kehunut saavansa aikaan pikaisen rauhan Ukrainaan.

- - - - -

Lähteet: AFP, Euronews, Serhii Plokhy: Historian paluu – Venäjän sota Ukrainassa.