Makeisveron korotus ja sateetkoettelevat jäätelön suosiota
Lappeenrantalaiset Irene Dietrich sekä tytöt Saaga (4) ja Sofi (2) syövät useimmin jäätelöä kotona. Kioskilla äidin suosikki on pehmis, Saagan mansikka ja Sofin ”ruskea jäätelö”. Elina Orpana Kuva: Viestilehtien arkistoSuomalaisten jäätelön kulutus laski viime vuonna yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Tänä kesänä suosion hiipuminen näyttää jatkuvan.
Jäätelöä koettelee sateisen ja kylmän kesän lisäksi viime vuonna voimaan tullut ja tänä vuonna korotettu valmistevero.
”Verotus on vain yksi, mutta varmasti merkittävä tekijä”, sanoo jäätelöteollisuudesta vastaava johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitosta (ETL).
Viime vuonna jäätelöä syötiin 12 litraa henkilöä kohden. Tanhuanpään mukaan määrä on yhä Euroopan suurimpia mutta laskenut jo 15 vuoden ajan hiljalleen.
Nestlé ja Ingman vahvistavat, että jäätelö on kuluvana kesänä maistunut suomalaisille jonkin verran huonommin kuin viime kesänä. Lukuja firmat eivät paljasta.
Myöskään tietoa markkinaosuuksista ei kilpailutilanteen vuoksi ole saatavissa.
Ingman ja Nestlé kertovat valmisteveron ja sen korotuksen heijastuneen selvästi myyntiin.
Tanhuanpää on huolissaan kovan verotuksen mahdollisista vaikutuksista 400 työpaikkaan, jotka jäätelön valmistus Suomessa suoraan tarjoaa.
Välillisesti alan työllistävä vaikutus ulottuu myös maidontuotantoon, kuljetukseen ja jäätelökioskeihin.
Alan suurimmat toimijat ovat Pingviinijäätelöt omistava Nestlé ja Ingman-jäätelöt omistava Unilever, mutta pääosa tuotteista valmistetaan vielä Suomessa ja suomalaisista raaka-aineista.
”Yritykset varmasti punnitsevat verotusympäristöä, kun tuotantoa mietitään. Pahimmillaan raskas verotus voi siirtää tuotannon muualle.”
Tanhuanpää uskoo, että suomalaisille kuluttajille on omistuspohjaa olennaisempaa tietää, että jäätelö valmistetaan Suomessa ja suomalaiseen makuun.
Kesän sää vaikuttaa jäätelön kulutukseen paljon, mutta ei ratkaise sitä kokonaan.
Suomessa jäätelöstä 60–70 prosenttia myydään kesällä. Muualla Euroopassa kesäsesonki erottuu selvemmin.
”Suomalainen ostaa jäätelöä ympäri vuoden esimerkiksi kotiin jälkiruuaksi”, viestintäpäällikkö Aino Pajukangas Nestléltä kertoo.
Nestlén TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset jäätelönystävät ovat sekä perinteisiä että kokeilunhaluisia.
Vajaan 50 prosentin suosikkimaut säilyvät samoina vuodesta toiseen. 64 prosenttia kokeilee mielellään uusia jäätelömakuja.
Myydyimpien listan kärjessä ovat Nestléllä Pingviinin irtojäätelöistä mango-meloni ja mansikka. Vähittäiskaupassa suosituimpia klassikkoja ovat suklaatuutti ja vaniljajäätelö.
Markkinointijohtaja Soile Seppälä Ingmanilta kuvailee kesän jäätelömyyntiä keskinkertaiseksi.
”Aurinko on jäätelön paras myyntimies.”
Vaikka myyntimies ei ole liioin näyttäytynyt, jäätelöä on myyty kohtuullisesti. Ingman on Seppälän mukaan Suomen jäätelömarkkinoilla vahva kakkonen.
”Näyttäisi, että olemme saaneet osuutta kasvatettua tänä kesänä.”
Suosituimpia ovat olleet kermajäätelöjen perusmaut, jotka pitävät asemansa vuodesta toiseen.
Uutuuksista kaupaksi ovat käyneet vilkkaasti ainakin laktoositon Kingis sekä Creamy-kotipakkaukset.
Lisäksi kotitaloudet ovat alkaneet löytää puolen litran paketit.
Seppälän mukaan selvästi kasvava tuoteryhmä ovat laktoosittomat jäätelöt. Niiden osuus Ingmanin jäätelömyynnistä on jo yli viidennes.
Loppukesältä jäätelöfirmat odottavat luonnollisesti lämpöä ja myöhäistä syksyä.
Katseet ovat jo tiukasti tulevassa, sillä kumpikin isoista jäätelötoimijoista valmistelee ensi kesäksi noin 20 uutuutta.
”Jäätelö on uutuuksien tuoteryhmä”, Tanhuanpää toteaa.
Uutuudet pidetään tähän aikaan tietysti visusti salassa. Seppälä kuitenkin vihjaa, että joukossa saattaa olla myös uudelleen heräteltäviä vanhoja tuotteita.
”Retrotuotteilla on melko vahva nostalgiaan perustuva kuluttajapohja. Esimerkiksi Jaffa-mehujään retrokääre kasvatti myyntiä.”
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
