Ennätyssuuri saalismäärä valkohäntäpeuroilla ja metsäkauriilla

Leudot talvet ovat vahvistaneet valkohäntäpeurakantoja ympäri Suomen. Nämä valkohäntäpeurat on kuvattu Ähtärin eläinpuistossa. Kuva: Markku Vuorikari

Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin toteutunut saalismäärä oli ennätyksellisen suuri, mikä kertoo osaltaan lajien kantojen vahvistumisesta, tiedottaa Suomen riistakeskus.

Kuusipeuroja saatiin saaliiksi noin 60 kappaletta. Metsäpeuroja kaadettiin 18.

Koko maassa valkohäntäpeuralle oli käytettävissä noin 25 800 ja kuusipeuralle 140 pyyntilupaa. Lisäksi Suomenselän esiintymisalueella oli käytettävissä 17 metsäpeuran pyyntilupaa.

Hirvieläimen yhdellä pyyntiluvalla saa metsästää yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.

Metsäkaurista voidaan metsästää ilman pyyntilupaa, mutta saaliista on ilmoitettava riistakeskukselle.

Sekä valkohäntäpeura että metsäkauris ovat hyötyneet viime vuosien leudoista sekä vähälumisista talvista, ja kanta on monin paikoin vahvistunut.

Taloudellisesti arvioituna valkohäntäpeura on Suomen toiseksi merkittävin riistaeläin. Sen saalismäärä kasvoi edellisvuotisesta yli 2 000 eläimellä.

Valkohäntäpeura on esiintymisalueellaan hyvin suosittu metsästyskohde. Lajin ydinaluetta on perinteisesti ollut peltovaltainen Lounais-Suomi. Yli 85 prosenttia koko maan valkohäntäpeurasaaliista saadaankin Suomen riistakeskuksen Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Etelä-Hämeen toimialueilta.

Peurakannat ovat selvästi vahvistumassa myös muualla Suomessa muun muassa leutojen talvien ansiosta.

Metsäkaurista tavataan lähes koko Suomessa. Pohjoisimmat havainnot on tehty Utsjoella. Tällä jahtikaudella metsäkauriita kaadettiin kaikkiaan 4 770 kappaletta.

Pienten hirvieläinten kannan säätely metsästyksen avulla on ratkaisevan tärkeää esimerkiksi kolareiden vähentämiseksi.

Tulevaisuudessa pienille hirvieläimille on tarkoitus laatia hoitosuunnitelmaa kevyempi kannanhoidon toimenpideohjelma. Sillä määritetään tarkemmat tavoitteet eläinkantojen koolle sekä ennaltaehkäistään ja vähennetään eläinten aiheuttamia mahdollisia ongelmia.

Toimenpideohjelmassa voitaisiin hyödyntää samoja periaatteita kuin nykyisessä hirvikannan hoidossa. Näin sidosryhmät pääsisivät mukaan vaikuttamaan kannanhoidon tavoitteisiin ja kannan hoitoon.