Oppositio syyttää hallitusta hyväosaisten hellimisestä köyhien kustannuksella
Purra puolustaa hallituksen talouspolitiikkaa: "Olemme tehneet aivan oikeita asioita."
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan hallituksen talouspolitiikka ansaitsee kiitokset ensi vuodelle ennustetusta talouskasvusta. ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA.Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) hehkutti hallituksen talouspolitiikkaa onnistuneeksi avatessaan eduskunnassa keskustelun valtion ensi vuoden budjetista.
” Olemme nyt tehneet yli kolme vuotta hartiavoimin töitä, ja tulokset kaikkialla näyttävät paljon valoisammilta. Talous kasvaa ensimmäistä kertaa kunnolla pitkään aikaan, ostovoima paranee nopeasti”, Purra sanoi.
Hän kutsui rohkaisevaksi Tilastokeskuksen tuoreita tietoja siitä, että työllisiä oli elokuussa yli 30 000 enemmän kuin vuosi sitten ja myös työttömien määrä laski 5 000:lla.
”Maahan virtaa investointeja, kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut merkittävästi, kaiken kaikkiaan taloudessamme on hyvä pohjavire. Olemme siis tehneet aivan oikeita asioita”, Purra summasi.
Ministerin mukaan hallituksen talouspolitiikka ansaitsee kiitokset ensi vuodelle ennustetusta talouskasvusta.
Opposition puheenvuoroissa nousi jälleen esiin tyytymättömyys hallituksen politiikan vaikutuksiin tavallisten suomalaisten arkeen. Lisäksi budjettiesitystä arvosteltiin siitä, että se johtaa julkisen talouden heikkenemiseen 350 miljoonalla eurolla.
”Mihin katosi se vaalilupaus, joka kuului: nyt on oikea aika lopettaa velaksi eläminen?”, kysyi keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi ryhmäpuheenvuorossa.
”Veropolitiikkamme on historiallisen yrittäjämyönteistä, mikä on välttämätöntä, jotta kasvu vahvistuu, ja tulevaisuutemme on jotain muuta kuin ankeaa kitkuttamista.”
Myös esimerkiksi vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela arvosteli hallitusta siitä, ettei se enää nettosopeuta julkista taloutta hallituskautensa viimeisenä vuotena, vaan heikentää talouden tilaa tietoisella "vaalibudjetilla".
Purran mukaan hallitus on panostanut talouspolitiikassaan tosiasioihin, tieteeseen ja uudistamiseen.
”Veropolitiikkamme on historiallisen yrittäjämyönteistä, mikä on välttämätöntä, jotta kasvu vahvistuu, ja tulevaisuutemme on jotain muuta kuin ankeaa kitkuttamista”, Purra sanaili.
Hän totesi kuitenkin, että julkisen talouden ja valtion talouden tilanne on edelleen hyvin vaikea.
”Talousarvion alijäämä osoittaa 12,4:ää miljardia euroa. Se on kuitenkin noin miljardin vähemmän verrattuna kuluvaan vuoteen.”
Purran mukaan velkaantumista taittavia uusia päätöksiä pannaan ensi vuoden talousarviossa toimeen lähes miljardin euron edestä, ja suorat menoleikkaukset nousevat 4,8 miljardiin euroon. Hän painotti myös, että erityisesti kasvaneet korkomenot ja satsaukset puolustukseen selittävät korkeaa alijäämää.
”Hallitus on leikannut työttömiltä, opiskelijoilta, pienituloisilta työntekijöiltä, eläkeläisiltä, lapsilta ja sairailta.”
Muun muassa vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen sanoi, että hallituksen politiikassa häviäjiä ovat suomalaiset, joilla on ennestäänkin tukalaa.
”Hallitus on leikannut työttömiltä, opiskelijoilta, pienituloisilta työntekijöiltä, eläkeläisiltä, lapsilta ja sairailta”, hän sanoi ryhmäpuheenvuorossa.
Samaan aikaan suurituloiset ja pankkiirit hyötyvät hallituksen politiikasta, Tynkkynen sanoi.
”Yksin Nordea tienaa yhteisöveron alennuksesta 27 miljoonaa euroa vuodessa. Sivumennen sanoen se on kolme miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus säästää leikkaamalla lastensuojelunuorilta”, Tynkkynen sanoi.
Hallitus on päättänyt laskea yhteisöveroa 20:sta 18 prosenttiin ensi vuoden alusta. Toimen on arvioitu laskevan verotuloja noin 850 miljoonalla eurolla vuosittain.
”Tutkimustiedon mukaan lähes kaikki hyödyt tästä alennuksesta kohdistuvat suurituloisimpaan 10 prosenttiin suomalaisista. Kyse on siis jälleen hyväosaisten hellimisestä köyhien kustannuksella”, Koskela ryöpytti.
”Ennätysmäistä työttömyyttä ei siis selitä talous, vaan luottamuksen puute sekä Euroopan surkein työllisyyspolitiikka.”
Hallituksen toteutumattomat lupaukset työpaikoista tuotiin jälleen myös esiin.
”Piti tulla satatuhatta työllistä, tuli lähes satatuhatta työtöntä”, sanoi SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ryhmäpuheenvuorossa.
Lindtmanin mukaan Suomen talous on saanut vetoapua maailmalta jo kolmatta vuotta, ja samaan aikaan työttömyys on pahentunut.
”Ennätysmäistä työttömyyttä ei siis selitä talous, vaan luottamuksen puute sekä Euroopan surkein työllisyyspolitiikka”, hän sanoi.
Hänen mukaansa Suomi kaipaa kipeästi politiikkaa, jossa kasvu näkyy ihmisten arjessa.
”Eikä vain hallituksen lähipiirin kukkarossa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
