Poliisihallitus ei näe tarvetta palautuskeskuksille, poliitikot ja suojelupoliisi suhtautuvat suopeammin

Poliisihallitus ja suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari ovat eri linjoilla palautuskeskusten hyödyllisyydestä. 

Turvapaikanhakijoiden palautuskeskukset eivät poliisin näkökulmasta ole tarpeellisia, arvioi Poliisihallitus. Suojelupoliisi sen sijaan katsoo, että niistä todennäköisesti olisi hyötyä. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kokoamista palautuskeskuksiin on väläytelty Turun puukotuksien jälkeen.

Asiaa pohdittiin myös viime vuonna. Silloin Poliisihallitus ei kannattanut keskusten perustamista, eikä sen kanta ole muuttunut.

"Nykyisen lainsäädännön voimassa ollessa palautuskeskus ei toisi mitään uutta poliisin operatiiviseen toimintaan", sanoo poliisitarkastaja Mia Poutanen STT:lle.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari puolestaan arvioi Ylen aamu-tv:lle, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet poistuisivat nykyistä nopeammin maasta palautuskeskusten avulla.

"Todennäköisesti turvallisuustilanne paranisi, jos lainvoimaisen (kielteisen) päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palautuksia tehostetaan", Pelttari sanoi.

Puolueista on annettu tukea ajatukselle, että palautuskeskuksia mietittäisiin uudelleen. Sisäministeri Paula Risikko (kok.) ei halunnut eilen ottaa suoraan kantaa siihen, olisivatko palautuskeskukset hyvä vaihtoehto kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi, että tiukemman valvonnan keskuksia on harkittava. Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) katsoi, että palautuskeskukset tulisi arvioida uudelleen.

Palautuskeskusten perustaminen nousi keskusteluun vuonna 2015, kun turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi voimakkaasti. Ylijohtaja Jorma Vuorio sisäministeriöstä kertoo, että kokonaisuuden pohtiminen annettiin tuolloin kriisijohtoryhmälle, johon kuului monia eri toimijoita.

Vuoden 2015 joulukuussa hallitus linjasi, että palautuskeskuksia perustetaan. Viime vuoden aikana keskusten perustamista suunniteltiin, mutta asia ei edennyt käytäntöön asti.

Vuorion mukaan kriisijohtoryhmä päätyi lopulta siihen, että palautuskeskuksista ei ole sellaista lisäarvoa, että niitä kannattaisi perustaa.

"Pakkopalautettavien kerääminen samaan paikkaan saattaisi muodostaa tietyllä tavalla turvallisuusongelmia, jotka pitäisi pystyä myös ratkaisemaan", Vuorio sanoo STT:lle.

Tämän vuoden tammikuussa sisäministeriö kertoikin, että palautuskeskusten ei katsottu olevan paras vaihtoehto. Tviitissään ministeriö listasi syiksi turvallisuuden, toiminnallisuuden ja taloudellisuuden.

Nykyisin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voidaan pitää vastaanottoyksikössä, josta he pääsevät liikkumaan, tai suljetussa säilöönottoyksikössä. Näiden välimuodolle ei poliisitarkastaja Poutasen mukaan ole tarvetta.

"Ainoa tehokkaaksi katsottu turvaamistoimi pakenemisen ja pakoilemisen estämiseksi on meidän toimintamme kannalta säilöönotto."

Poutanen korostaa, että valtaosa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksista tapahtuu ilman säilöönottoa. Säilöönottoon ryhdytään vain, jos muut turvaamistoimet eivät riitä.

Muina toimina kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut voidaan velvoittaa ilmoittautumaan säännöllisesti esimerkiksi poliisille tai asumaan tietyssä paikassa.