Valtaosa luonnon-marjoista jää kotimaahan
Suomessa kerätään vuosittain talteen noin 50 miljoonan kilon luonnonmarjasato. Kotitaloudet keräävät valtaosan marjoista omaan käyttöönsä.
Vaikka kaupallisen poiminnan osuus on kasvussa, siitäkin yli puolet jää kotimaahan, kertoo Arktisten aromien toiminnanjohtaja Simo Moisio.
Arktiset aromit ry on toimialajärjestö, jonka jäsenyritykset ostavat luonnonmarjoja sekä jalostavat niistä erilaisia tuotteita kotimaan ja ulkomaiden markkinoille.
Moision mukaan luonnonmarjojen vienti on vakiintunut noin 7 miljoonaan kiloon vuodessa. Määrä vaihtelee vuosittain marjasadon koon mukaan.
Puolet vientiin päätyvistä marjoista on mustikkaa, toinen puoli puolukkaa. Muita metsämarjoja kerätään ja siten myös viedään varsin pieniä määriä.
”Mustikan päävientimaista tärkein on Kiina, sitten tulevat Japani ja Saksa”, Moisio luettelee.
Aasiassa mustikan terveysvaikutukset on tunnustettu, ja mustikkaa päätyy lääketeollisuuden käyttöön.
Siinä missä mustikka käy kaupaksi Aasiassa, puolukkaa viedään pääasiassa Euroopan saksankieliselle alueelle.
”Puolukan viennillä on pitkät perinteet. Sodan aikana puolukkaa vietiin Suomesta Saksaan, ja tilalle saatiin viljaa torjumaan nälkää. Sen perintönä vienti Saksaan vetää edelleen.”
Polarica on yksi Suomen suurimmista luonnonmarjoja ostavista yrityksistä. Se toimii myös naapurimaissa.
Suomalaiset keräävät talteen noin viidenneksen Polarican Suomessa jalostamista marjoista. Valtaosa poimijoista tulee Thaimaasta.
Polarica puhdistaa ja pakastaa marjat ja myy ne eteenpäin kuluttajille ja teollisuudelle.
”Teollisuuden marjojen käyttö lisääntyy vuosi vuodelta”, kertoo toimitusjohtaja Jukka Kristo.
Ilmiöön on Kriston mukaan pääpiirteissään kaksi syytä. Ensimmäinen on se, että luonnonmarjojen poiminta ei ole yhtä yleistä kuin ennen.
”Kotimaisten poimijoiden keski-ikä kasvaa jatkuvasti, eikä uusia tule tilalle. Marjoja on kerätty kotitarpeeseen ja annettu lapsille ja lapsenlapsillekin. Kun metsään ei enää jakseta mennä, lapset ja lapsenlapset siirtyvät käyttämään vähittäiskaupan marjoja”, Kristo sanoo.
Toinen syy on se, että marjoja sisältäviä tuotteita pidetään terveellisinä ja ne käyvät siksi kaupaksi.
”Terveelliset raaka-aineet tuovat lisäimagoa. Esimerkiksi Valio on siirtynyt hedelmien käytöstä marjojen käyttöön”, vahvistaa Arktisten aromien Moisio.
Marjoja käytetään etenkin hilloihin. Lisäksi niitä päätyy esimerkiksi mehuihin ja jugurtteihin.
”Marjamyslien valmistuksesta suomalaiset sen sijaan ovat myöhästyneet. Niitä tuodaan paljon ulkomailta”, Moisio toteaa.
HELI VIRTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
