Kiinan vientilupiin tuli ruuhkaa – lupaprosessit kestäneet vuosia

MTK:n vientijohtaja Thimjos Ninios toimi viime joulukuuhun saakka entisen Eviran, nykyisen Ruokaviraston vientitiimin johdossa. Kuva: Sanne Katainen

Vientiluvat suomalaisille elintarvikkeille ovat olleet kiven alla ja lupaprosessit Kiinan viranomaisten kanssa ovat kestäneet vuosia. Atrialla ja HKScanilla on nyt pakastetun sianlihan vientiin laitoskohtaiset vientiluvat.

Valio voi viedä Kiinaan Lapinlahden tehtaalla valmistettuja äidinmaidonkorvikejauheita ja Turengissa tehtyä käyttövalmista, nestemäistä äidinmaidonkorviketta.

Sastamalassa toimiva Kalaneuvos Oy sai tammikuussa ensimmäisen suomalaisen kalan vientiluvan Kiinaan.

Muilla EU-mailla ja niiden elintarvikeyrityksillä on kymmenittäin vientilupia Kiinaan. Maitotaloustuotteita, lihaa, kalajalosteita,...

Esimerkiksi Kreikassa nopeasti laskien 66 yrityksellä on lupa viedä maitojalosteita Kiinaan voista erilaisiin juustoihin. Miten se on mahdollista?

Kysymys on tuttu nykyisin MTK:ssa vientijohtajana työskentelevälle Thimjos Niniokselle.

"Helppo selitys on se, että vientiluvat on haettu varhaisessa vaiheessa, jolloin Kiinan markkinat eivät vielä olleet ruuhkautuneet, 2000-luvun alussa", Ninios vastaa.

Thimjos Ninios toimi viime joulukuuhun saakka entisen Eviran vientitiimin johdossa. Evira eli nykyinen Ruokavirasto toimii viranomaisneuvottelijana Suomen päässä, kun Kiinan elintarvikevirastot myöntävät tuontilupia suomalaisille laitoksille.

Kiinan viranomaiset myönsivät vientiluvan Kalaneuvoksen päätoimipaikalle Sastamalan kalanjalostuslaitokselle, mutta Suomesta oli monta muutakin lupaa hakenutta. kalanjalostajaa. Kalaneuvos sai laitoskohtaisen luvan suomalaisen kirjolohen, taimenen, siian, muikun ja särjen viemiseksi Kiinaan pakastettuna, savustettuna ja suolattuna. Vientiluvan saaminen viranomaishakemuksineen ja katselmuksineen kesti neljä vuotta.

Virossa ja muissa Baltian maissa on monta kalanjalostajaa, jotka ovat saaneet vientiluvat jo muutamia vuosia sitten.

Thimjos Ninioksen mukaan lupa esimerkiksi Romaniassa on tullut lihataloille, joissa on ollut mukana kiinalaista osa-omistusta tai ne ovat perustaneet yhteisyrityksiä tai tuotantoa Kiinaan.

Lupia jarruttava tekijä on ollut myös hallintouudistus, jossa Kiinan vietävien elintarvikkeiden tuontiluvat siirtyivät Kiinan tullille. Myös Ruokaviraston neuvottelukumppani Kiinassa on tulliviranomainen.

Lue lisää: Suomalaisyritys vie juustoa Kiinasta Venäjälle