Piia Nurmela irtisanoutui pitkäaikaisesta työpaikastaan, jotta voisi antaa aikaa sijaislapsille – ”Tämä on yksi tapa tulla äidiksi”

Lempääläiselle sijaisäidille Piia Nurmelalle myönnettiin tänä vuonna Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein. Kuva: Harri Nurmela

Rintamamiestalossa asuva Piia Nurmela on ollut aviomiehensä Harrin kanssa sijaisvanhempana vuodesta 2011. Sitä ennen he olivat kärsineet pitkään lapsettomuudesta.

”Haluan viestiä niille, jotka eivät ole saaneet lapsia, että tämä on yksi tapa tulla äidiksi. Lapsettomuus on vaikea asia mutta se ei ole maailmanloppu, sillä tapoja tulla äidiksi on useita.”

Ensimmäinen lapsi oli 4-vuotias tullessaan sijoitukseen Nurmelan perheeseen.

”Aluksi oli tosi vaikea kutsua itseäni äidiksi. Kysyin tähän ensin lupaa biologiselta äidiltä. Hän sanoi, että ilman muuta se sopii.”

Nurmela kertoo, että ensimmäinen lapsi alkoi kutsua häntä heti äidiksi.

Nyt perheessä on neljä kouluikäistä sijaislasta.

Nurmelan perheen pihalta löytyy kasvihuoneen lisäksi esimerkiksi pihasauna, kesäkeittiö, leikkimökki, puumaja ja lapsille rakennettu matala uima-allas. Kuva: Piia Nurmela

Piia Nurmelalle on ollut tärkeää pitää yhteyttä lasten biologisiin vanhempiin, ja se kuuluukin sijaisvanhempien tehtäviin. Myös biologisten lasten sukuun yhteyden vaalimisen hän kokee tärkeäksi.

Nurmela on halunnut tarjota lapsille turvallisen kodin.

”Olen yrittänyt olla lämmin ja läsnä oleva. Haluan, että lapset pääsevät myös reissuihin. Tykkäämme esimerkiksi käydä Espanjassa kahdesti vuodessa, vanhemmillani on siellä loma-asunto.”

Puutarhanhoito on Piialle rakas harrastus. Pihalta löytyy kymmeniä metrejä kukkapenkkejä omenapuiden alla ja monessa muussa paikassa. Kuva: Harri Nurmela

Nurmelan perheen rintamamiestaloa Lempäälässä ympäröi iso pihapiiri ja puutarha, jossa lapset saavat touhuta ja leikkiä.

Puutarhanhoito onkin Nurmelan intohimoja. Avomaalla kasvaa esimerkiksi perunaa, porkkanaa, kurkkua ja salaattia. Kasvihuoneessa viljellään tomaattia eri lajeissaan, paprikaa, kasvihuonekurkkua ja yrttejä.

Tänä vuonna saatiin myös iso satsi viinirypäleitä.

”Lasten on ollut tärkeä nähdä, mistä ruoka tulee. He ovat saaneet osallistua perunoiden nostoon. Se on ollut heille kuin aarteiden etsintää.”

Kissat Saana (oik.) ja edesmennyt Hilla nauttivat pihalla oleskelusta. Kuva: Piia Nurmela

Nurmelalle myönnettiin tänä vuonna Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein. Kunniamerkkiä hänelle haki Lempäälän kunta.

Piia Nurmela kokee kiitollisuutta kunniamerkin saamisesta. Hän arvelee, että yhtenä syynä kunniamerkin myöntämiselle olivat sijaisvanhempana toimiminen ja hänen luottamustehtävänsä.

Nurmelan mukaan sijaisvanhemmista ja etenkin tukiperheistä on pulaa myös maaseudulla. Tarvetta on hyvin monenlaisille sijais- ja tukiperheille.

”Etenkin haastavasti käyttäytyvät nuoret hyötyisivät, jos maaseudulta löytyisi enemmän sijaisperheitä. Maaseutu olisi ympäristönä turvallinen ja rauhallinen. Se voisi osaltaan estää, ettei nuori ajautuisi vääriin kaveriporukoihin tai ajautuisi muiden houkutusten pariin.”

Perhehoitajilla on Suomessa oikeus kahden arkipäivän vapaaseen kuukaudessa. Nurmelan mielestä kaikki sijaisvanhemmat olisivat oikeutettuja kunnon lomaan. ”Kun sijaisvanhemmat voivat hyvin, se heijastuu myös lapsiin.” Kuva: Harri Nurmela

Hän on mukana Pirkanmaan Nuppe-kehittämishankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää perhehoitoa nuorille, joiden tilanteet vaativat erityistä tukea.

Tutkimusten mukaan Suomessa sijoitetaan puolet lapsista laitoshoitoon ja puolet perhehoitoon. Tutkimuksissa osoittavat myös, että perhesijoituksissa on vähemmän hatkoja kuin laitoksissa.

Hatkoilla tarkoitetaan lastensuojelulaitoksista karkaavia nuoria.

Nurmelan mukaan hankkeessa pohditaan keinoja, miten haastavissa tilanteissa olevia sijaisnuoria voitaisiin tukea.

”Etenkin biologiset vanhemmat tarvitsisivat uudenlaisia tukimuotoja. Sijaisvanhemmat tarvitsevat myös koulutusta, jos nuorella on mielenterveys- tai päihdeongelmia.”

”Ylipäätään kouluissa ja päiväkodeissa pitäisi olla parempia keinoja tukea vaikka neurokirjon lapsia ja nuoria, jotta ongelmiin voitaisiin puuttua ajoissa eivätkä tilanteet pääsisi kärjistymään:”