Suomalaiset maailman huippuja tässä ampumaurheilussa ‒ läjäpäin mitaleja yhteen pohjalaiseen seuraan

Vaasan Ampujien EM-kisojen mitalistit käyvät läpi practical-rataa ennen ampumasuoritusta.  Kuva: Johannes Tervo

Laukauksia toisensa perään, nopeaa liikkumista ja hurjan näköisiä käsiaseita. Tätä on practical-ammunta Kivijärven ampumaradalla Vaasassa.

Ampumaharrastajien ulkopuolella laji on vieläkin suhteellisen huonosti tunnettu, mikä on varsin erikoista. Practical on nopeimmin kasvava ja tätä nykyä myös suosituin ampumaurheilulaji.

”Perinteiset ampumalajit hiipuvat ja practicalin suosio kasvaa. Noin 50 uutta harrastajaa suorittaa turvallisen ampujan kurssin seurassamme joka vuosi”, sanoo Vaasan Ampujien Practical-jaoksen puheenjohtaja Esa Blom.

Vasa Skyttegille – Vaasan Ampujat ry on practial-ammunnan saralla kenties Suomen menestynein ampumaseura. Käsiaseiden EM-kisat järjestettiin syyskuussa Kreikassa. Sieltä Suomelle tuli 7 mitalia, joista peräti 5 Vaasaan.

Raine Peltokoski voitti open senior -sarjan. Emily Blom ja Kaisa Koski pokkasivat kultaa osana Suomen naisten joukkuetta standard-luokassa. Emil Filla sai pronssia ja Jaska Pätsi hopeaa junioreiden production optics -sarjassa.

Practicalissa käytetään täysitehoisia pistoolikaliipereja. Tehoa vaaditaan esimerkiksi painavien metallitaulujen kaatamiseen. Kuva: Johannes Tervo

Mitalit jaetaan jokaiselle divisioonille ja ikäsarjoille erikseen. Divisioonat ovat luokkia, jotka määrittävät, minkälaista asetta kisassa saa käyttää. Aseluokkia ja ikäsarjoja on kuusi.

Ei ole suinkaan sattumaa, että yksi seura on edustettuna mitalipaikoilla. Blom sanoo, että harrastamiseen on Vaasassa panostettu tosissaan.

”Meillä on Suomen parhaat rataolosuhteet harrastaa practicalia. Lisäksi olemme yksi maan aktiivisimmista seuroista. Kyllä se näkyy sitten tuloksissakin.”

Blom kertoo, että toimintaa laajennetaan entisestään. Sisärata on parhaillaan työn alla, jotta talvellakin päästäisiin paremmin harjoittelemaan.

Seuraa pidetään pystyssä pitkälti talkoovoimin. Seura järjestää vuodessa useita kisoja, joista kerätyillä maksuilla kuitataan kuluja ja tehdään uusia hankintoja.

Taidolla on taipumus levitä. Harvassa lajissa on mahdollista päästä harjoittelemaan maailman parhaiden kanssa, mutta practicalissa se on mahdollista.

Kun on suorittanut turvallisen ampujan kurssin, seuran viikkokisoihin voi osallistua täysi noviisikin. Tämä tarkoittaa, että kisaamaan pääsee saman tien mestareiden kanssa.

Harrastuksen voi aloittaa seuran laina-aseilla valvotusti ampumalla. Kahden vuoden aktiivisen harrastamisen jälkeen luvan voi saada omaan käsiaseeseen.

Kuvassa vasemmalta oikealle EM-kisoissa mitalleille päässeet Kaisa Korpi, Emily Blom, Emil Filla ja Jaakko Pätsi. Kuva: Johannes Tervo

SM-tasolla seurasta löytyy useampi kymmenen arvokisamitalistia. MM- ja EM-tasoillakin mitaleja on kertynyt useammalle. Yksi seuran aktiivisimmista ampujista on Raine Peltokoski, jolla on mitaleja maailmalta läjäpäin.

Tämänsyksyisen EM-kullan lisäksi mies on moninkertainen EM- ja MM-mitalisti practical kiväärissä, pistoolissa sekä haulikossa.

”Diligentia, Vis, Celiritas” on practical-ammunnan motto. Sanat ovat latinaa ja tarkoittavat tarkkuutta, nopeutta ja voimaa. Niistä käy hyvin ilmi lajin luonne.

Perinteiset ampumalajit pohjautuvat absoluuttisen tarkkuuden saavuttamiseen, eikä nopeudella ole niinkään merkitystä. Practicalissa taas osumista saadut pisteet jaetaan ampumasuoritukseen käytetyllä ajalla, joten nopeus ammunnassa on melkein yhtä tärkeää kuin osuminenkin.

Ensi kertaa katsovalle practical näyttäytyykin aikamoisena juoksemisena. Siitä ei ole kuitenkaan kyse. Osumatarkkuus on kaikki kaikessa, sillä ainoastaan osumilla saadaan pisteitä. Vasta kun tarkkuus on saavutettu, nopeutta aletaan lisätä.

Vaasan Ampujien practical jaoksen puheenjohtaja Esa Blom Kuva: Johannes Tervo

Practicalissa liikutaan ja ammutaan vauhdikkaasti erilaisia ratoja läpi. Ampuja saa päättää itse täysin, miten ampuu radan, kunhan turvallisuusmääräyksiä ei rikota.

Käytännössä ammunta kulkee seuraavasti: Ampujalle ilmoitetaan taulujen tai muiden maalien määrä, jonka jälkeen ampuja saa käydä radan läpi ilman asetta. Tässä vaiheessa varmistetaan, että jokainen taulu löytyy. Samalla mietitään strategiaa, jolla rata ammutaan.

Tämän jälkeen jokainen ampuu radan läpi yksilösuorituksena. Aika alkaa ratatuomarin kellon piippauksesta ja päätyy viimeiseen laukaukseen. Kello laskee laukauksien ajat.

Practicalia ammutaan käsiaseilla, haulikoilla sekä kivääreillä. Asetyypit on lisäksi jaettu omiin divisiooniin.

Practicalissa ampuma-asemasta eli yhdestä kentästä ammutaan kaikki ilmoitetut kohteet. Lajissa ammutaan siis erilaisia maaleja pahvitauluista metallilevyihin. Osa maaleista on liikkuvia.

Turvallisuus on lähtökohta ammunnalle. Ampumasektorista ohi osoittaminen tai muu huoleton aseenkäsittely johtaa siihen, että ampuja saa lähteä saman tien kotiinsa.

Mikä sitten practicalissa oikein kiehtoo?

”Haasteellisuus ja toiminnallisuus ovat tässä keskiössä”, Blom toteaa.

Lisäksi se, että oman kehittymisensä näkee hyvin konkreettisesti tuo lajiin mielekkyyttä.

Kaisa Koski harjoittelemassa tauluun. Pistoolilla ammuttaessa hanskoja ei voida juuri käyttää, ja tämä tekee treeneistä rajun talvipakkasilla. Kuva: Johannes Tervo

Laji on sekä fyysisesti että henkisesti vaativa. Korvien väli kuitenkin ratkaisee.

”Kyllä siinä on loppujen lopuksi kyse siitä, kestääkö pää. Kovahermoiset pärjäävät tässä lajissa hyvin”, kertoo Emil Filla.

”Kropan ja pään yhteistyöstä siinä on kyse. Molempien täytyy toimia. Hermot pysyy paremmin kasassa, kun fysiikka pelaa”, toteaa heti perään Emily Blom.

Aivan halpaa lystiä practical ei ole. Kilpa-aseet voivat maksaa tuhansia euroja ja patruunoihin palaa helposti satoja euroja vuosittain. Erityisesti nyt viime vuosina hurjasti nousseet patruunoiden hinnat ottavat koville.

Esa Laine on tullut harjoittelemaan haulikon MM-kisoja varten. Kuva: Johannes Tervo

”Ei sitä paukkujen hintaa saa vaan miettiä liikaa kun lähtee ampumaan. Harrastusten eteen on tehtävä uhrauksia”, sanoo Kaisa Koski.

Lähiviikot seurassa keskitytään haulikkoammuntaan, sillä kuukauden päästä vaasalaiset kisaavat haulikon MM-kisoissa Pattayalla.

”Harjoittelu täällä pakkasessa ei ole vaikeata, mutta kisaaminen Thaimaassa kuumissa ja kosteissa oloissa on”, nauraa haulikolla radalle treenaamaan tullu Esa Laine.