Miten nuoren saisi houkuteltua lukemaan? Paras ratkaisu ei ole tyrkyttää heti alkuun Sinuhe egyptiläistä, vinkkaavat asiantuntijat
Tässä artikkelissa ei kauhistella nykynuorison menoa tai sitä, että käteen eksyy useammin älypuhelin kuin romaani. Sen sijaan tämä artikkeli kertoo, kuinka nuoren lukuinnon voi sytyttää ja kuin sitä voi vaalia.
Lukuharrastuksen kannalta kriittinen vaihe on siirtyminen lastenkirjoista nuorten- ja aikuistenkirjojen pariin. Vanhempien ei kannata kuitenkaan pelästyä, jos omat lukuvinkit eivät nuorisoon uppoa, apua on kyllä tarjolla. Kuva: Timo FilpusJos vastahankainen nuori pitäisi saada kirjan ääreen, tunnetko pakottavaa tarvetta suositella omia kasvuvuosiesi suosikkeja tai jotain iki-ihanaa klassikkoa? Kannattaa harkita uudestaan.
Vuosikymmeniä sitten ihastuttaneet kirjat eivät välttämättä enää tunnu nuorista kovin samaistuttavilta. Jos lukurutiinia ei ole ehtinyt syntyä, ei paksuun järkäleeseen tarttuminen ehkä ole hedelmällistä klassikkoasemasta huolimatta.
Miten nuoren sitten saa innostumaan kirjallisuudesta?
”Tuskin siihen mitään viisastenkiveä on”, Vaasan lyseon lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Ville Hujanen sanoo.
Tärkeintä hänen mielestään on luoda lukemisesta hiljalleen myönteinen kokemus.
”Jos on joskus lukenut lastenkirjoja, siitä ei ole enää pitkä matka nuorten- ja aikuistenkirjoihin. Suurin työ on jo siinä vaiheessa tehty”, Hujanen rohkaisee.
Suomen Nuorisokirjailijoiden puheenjohtaja Netta Walldén kehottaa myös jatkamaan lapselle lukemista, vaikka tämä osaisi jo lukea sujuvasti.
”Jopa yläkouluikäiset tykkäävät, kun luen heille koulussa ääneen”, opettajanakin työskentelevä Walldén sanoo.
”Kirjallisuus on muutakin kuin vain klassikot.”
Kaikki toivo ei ole onneksi menetetty, vaikka lapsuuden kirjaharrastus olisi jäänyt ohueksi.
Nuoren kannattaa antaa valita itselleen sopivimmat kirjat, eikä valintaa sovi katsoa nenänvarttaan pitkin. Urheilullinen nuori saattaa innostua suosikkiurheilijan elämäkerrasta, muusikonalku taas muusikon muistelmista.
”Kirjallisuus on muutakin kuin vain klassikot”, Hujanen muistuttaa.
Huumori, romantiikka, äänikirjat ja sarjakuva ovat hyviä valintoja. Jos lukeminen tuottaa hankaluuksia, voi selkomukautettuun kirjaan olla helpompi tarttua.
”Pitkäjänteisen lukemisen opettelemista ei kannata aloittaa Sinuhe egyptiläisestä, vaikka se on kuinka hyvä ja hauska kirja”, ranualainen kirjavinkkari Tuija Seppänen sanoo.
Aikuisen kannattaa tarkastella myös omia lukutottumuksiaan. On vaikea perustella, miksi nuoren pitäisi jättää puhelin kännykkäparkkiin ja tarttua romaaniin, jos aikuiset viettävät suuren osan vapaa-ajastaan ruudun ääressä.
Kirjaan tarttuminen kannattaa tehdä nuorelle mahdollisimman helpoksi. Jos nuori ei itse mene kirjastoon, ehkä aikuinen voisi käydä lainaamassa muutaman kiinnostavan kirjan ja jättää ne vaikka keittiönpöydälle tyrkylle. Kirjavinkkejä saa kirjastotyöntekijöiltä.
Koulussakin nuoret kyllä rauhoittuvat lukutunnilla kirjan ääreen.
”Kun vaihtoehtona on kieliopin opiskeleminen, niin kirjan lukeminen alkaa kiinnostaa”, lohkaisee Netta Walldén.
”Kun vaihtoehtona on kieliopin opiskeleminen, niin kirjan lukeminen alkaa kiinnostaa.”
Kännykän ruudun ääreen liimautunut nuori ei ole aina niin kaukana kirjallisuudesta kuin aikuinen voisi luulla. Lukeminen on nimittäin löytänyt tiensä myös sosiaaliseen mediaan.
Kuvapalvelu Instagramissa kirjagram-aihetunnisteen alta löytyy loputtomasti kirjasuosituksia ja lukuintoilua. Yläkoulu- ja lukioikäiset nuoret sen sijaan voivat innostua lukemisesta kirjatokissa eli TikTokin kirjasisältöjen parissa.
Instagramissa lottareadsbooks-tiliä päivittävä Lotta Autio on päivätyössään Vantaan kaupunginkirjastossa huomannut kirjasomen vaikutuksen.
”Joskus kirjahyllyjen välissä olen kuullut, kuinka nuoret puhuvat, että tämä kirja on näkynyt TikTokissa.”
Jotkin kirjakaupat ovat jopa pystyttäneet ”tuttu TikTokista” -pöytiä.
”On aina ilo huomata, että nuoret pörräävät näiden pöytien ympärillä”, Autio sanoo.
”Joskus kirjahyllyjen välissä olen kuullut, kuinka nuoret puhuvat, että tämä kirja on näkynyt TikTokissa.”
Joskus käy toki niinkin, että kirjallisuus ei yksinkertaisesti löydä pienintäkään jalansijaa nuoren elämässä. Sitäkään ei kannata jäädä loputtomasti suremaan, sillä tilanne voi jossain vaiheessa muuttua.
Ville Hujanen kävi peruskoulun jälkeen ammattikoulun. Noihin aikoihin hän luki kirjan vuodessa, jos sitäkään. Lukemisesta hän innostui vasta aikuisiällä iltalukion äidinkielen tunneilla.
”Kannattaa muistaa, että jos lukeminen ei nyt maistu, se ei tarkoittaisi sitä, että ovi ei voisi aueta 23-, 33-, 43-vuotiaana tai ihan koska tahansa. Minulle kävi juuri niin.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
