Tiesitkö: Näppäimistö ei noudata aakkosjärjestystä, sillä se sai aikanaan näppäimet solmuun

Suomalaisissa näppäimistöissä ääkköset siirtyivät alariviltä nykyisille paikoilleen näppäimistön oikeaan laitaan vuonna 1976. Kuva: Juho Leskinen

Muistatko, mitkä ovat tavallisen näppäimistön kuusi ensimmäistä kirjainta ylärivissä vasemmalla? Ne ovat Q, W, E, R, T ja Y. Mutta miksi ihmeessä juuri nämä kirjaimet?

Syitä pitää hakea yli 150 vuoden takaa. Vuonna 1868 yhdysvaltalainen keksijä Christopher Latham Sholes oli mukana kehittämässä ja patentoimassa varhaista kirjoituskonetta. Muinaisessa koneessa näppäimistö noudatti aakkosjärjestystä.

Aakkosjärjestys kuitenkin osoittautui englannin kielen kirjoittamiseen hankalaksi. Tarinan erään tunnetun version mukaan varhaiset konekirjoittajat joutuivat jopa hidastamaan työskentelytahtiaan, sillä englannin kielessä on useita kirjainyhdistelmiä, jotka sijaitsevat lähekkäin sekä sanastossa että aakkosissa. Kahta vierekkäistä näppäintä ei kuitenkaan voinut painaa aivan peräkkäin, jotta niiden varret eivät takertuneet toisiinsa.

Tuotekehitystä piti siis jatkaa. Vuonna 1873 Sholes tarjosi uudenlaisella näppäinjärjestyksellä varustettua kirjoituskonetta asevalmistajana tunnetulle Remingtonille, joka otti koneen tuotantoon seuraavana vuonna.

Qwerty-näppäimistö löi kuitenkin läpi vasta 1870-luvun lopulla, kun siitä tuli markkinoille versio, jossa oli isojen kirjainten lisäksi myös pienet kirjaimet. Näppäimistön kokoa ei kuitenkaan tarvinnut kaksinkertaistaa, sillä siihen keksittiin lisätä shift- eli vaihtonäppäin. Samalla näppäimellä voi edelleen vaihtaa isojen ja pienten kirjainten välillä.

Qwertystä on monenlaisia kansallisia versioita, kuten saksankielisten maiden qwertz ja ranskankielisten azerty. Suomen- ja ruotsinkielinen näppäimistö vaatii luonnollisesti paikat Å-, Ä- ja Ö-kirjaimille.

Ääkköset siirtyivät alariviltä nykyisille paikoilleen näppäimistön oikeaan laitaan vuonna 1976. Samalla piste, pilkku ja alaviiva hyppäsivät alariville. Tällaisilla näppäimistöillä suomalaiset ovat kirjoittaneet melkein puoli vuosisataa.

Lähteet: Interesting Engineering (22.7.2021), IS (8.11.2021)