Sikojen salmonellavalvontaa ei tule lopettaa – sika-alan kannattaa suunnata energiansa saneerauskustannuksia kattavan rahaston edistämiseen
Valvonta aiheuttaa elinkeinolle kustannuksia, mutta valvonnasta luopuminen voisi johtaa alan huomattavasti suurempiin ongelmiin.
Suomessa sikataloudella on käytössä kansallinen salmonellavalvontaohjelma, joka suojaa suomalaisia kuluttajia lihatuotteiden aiheuttamilta tartunnoilta. Kuvituskuva. Kuva: Johannes Tervo2.9.202406:30
Jos sikojen kansallinen salmonellavalvonta lopetettaisiin, Suomessa todettavien salmonellatapausten määrä moninkertaistuisi nykyisestä ja taudin aiheuttamat kustannukset nousisivat arviolta yli kahdeksaan miljoonaan euroon, kertoo Ruokaviraston tuore valvontaohjelman kansanterveydelliseen ja taloudelliseen merkitykseen pureutuva selvitys (MT 30.8.).
Erityisesti sikatalouden heikko kannattavuus, tautisaneerausten kallistuminen ja teurastamoiden salmonellan varalle ottamien ryhmävakuutusten loppuminen ovat pakottaneet miettimään kansallisen salmonellavalvonnan tulevaisuutta. Valvonnan etuja ei kiistä kukaan. Vapaaehtoisia maksamaan siitä aiheutuvia kustannuksia ei juuri löydy, vaikka lopulta kyse on suomalaisten terveyden suojelemisesta.
Kansallista salmonellavalvontaa on harjoitettu Suomessa EU-jäsenyyden alusta eli vuodesta 1995 lähtien. Jäsenyyden myötä rajat muihin EU-maihin avautuivat, joten kotieläinsektori halusi omilla toimillaan varmistaa, ettei tuonnin vapautuminen aja Suomea salmonellan osalta vastaavaan tilanteeseen muun Euroopan kanssa.
Suomessa samoin kuin Ruotsissa salmonellatapaukset niin tuotantoeläimillä kuin ihmisilläkin olivat tuolloin erittäin harvinaisia siinä missä muualla Euroopassa kyse on hyvinkin arkisesta ilmiöstä. Suomen ja Ruotsin saaman erityisaseman ansiosta tilanne on sama edelleen, lähes 30 vuotta myöhemmin, eikä sitä viime viikolla uutisoidun kaltaiset yksittäiset salmonellatapaukset muuksi muuta.
Sika-alan kannattaa suunnata energiansa siitä huolehtimiseen, että valtion salmonellarahasto perustetaan.
Itse asiassa Suomessa salmonellavapaat elintarvikkeet ovat niin itsestään selvä asia, että sitä harva tulee edes ajatelleeksi. Muualla Euroopassa esimerkiksi kananmunaa sisältävän kakkutaikinan maistaminen voi aiheuttaa tartunnan, joka pahimmillaan saattaa johtaa jopa kuolemaan.
Koska valvontaohjelma on yksi osa Suomen ja Ruotsin EU-jäsenenä saamaa erityisasemaa, siitä luopuminen voisi pahimmillaan johtaa koko erityisaseman menetykseen. Tämän jälkeen Suomen olisi mahdotonta perustella esimerkiksi sitä, miksi tuontielintarvikkeita saa rajalla testata salmonellan varalta tai miksi kananmunia ei saa Suomeen tuoda muualta kuin vastaavan erityisaseman maista eli käytännössä Ruotsista. Ruokaviraston mukaan ohjelman loppuminen vaikuttaisi todennäköisesti myös sianlihan vientiin.
Kustannuksistaan huolimatta valvontaohjelma on siksi Suomelle ja suomalaiselle sikataloudelle tärkeä. Sika-alan kannattaakin suunnata energiansa siitä huolehtimiseen, että poliitikot edistävät määrätietoisesti valtion salmonellarahaston perustamista. Rahaston olisi tarkoitus korvata salmonellatapauksista aiheutuvia kustannuksia ja menetyksiä sikatiloille. Mikäli hallitus saa valmiiksi asiaa koskevan esityksensä ensi vuoden syyskuuhun mennessä, rahasto voisi aloittaa toimintansa vuoden 2026 alusta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
